KOULUTUSAVUSTUS
Huomioithan, että tämä sivusto ei ole viranomaisten ylläpitämä, ja Uusperhe.fi ei ole vastuussa tietojen ajantasaisuudesta. Jos tarvitset juridista neuvontaa, suosittelemme etsimään luotettavia juristeja. Löydät asiakkaiden suosittelemia juristeja tämän linkin kautta.
Mikä koulutusavustus on?
Koulutusavustus on taloudellinen tuki, jota täysi-ikäinen lapsi voi saada vanhemmiltaan jatkaessaan koulunkäyntiä. Koulutusavustus on tarkoitettu kattamaan kuluja, joita täysi-ikäinen koululainen tai opiskelija ei pysty itse kattamaan, koska opiskelu estää täysipäiväisen työskentelyn.
Avustus perustuu kohtuullisuusharkintaan, ja sen myöntäminen riippuu vanhempien mahdollisuuksista tukea lasta. Koulutusavustus eroaa elatusavusta siten, että se maksetaan suoraan lapselle kuukausittain. Joskus voidaan sopia, että osa avustuksesta maksetaan toiselle vanhemmalle ja osa lapselle.
18-vuotias itsenäisesti asuva lapsi voi vaatia koulutusavustusta molemmilta vanhemmiltaan.
Koulutusavustus vs elatusapu
Koulutusavustuksen määrään ei voida suoraan soveltaa elatusapua koskevia säännöksiä, vaikka koulutuskustannuksiin luetaankin suoranaisten opintomenojen lisäksi myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset.
Koulutusavustus kattaa lapsen koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia, mukaan lukien suoranaiset opintomenot ja koulutuksen aikaiset elinkustannukset, joita lapsi ei voi itse rahoittaa esimerkiksi työnteolla. Esimerkiksi ajo-oikeuden hankinta ja kesäloman aikaiset elinkustannukset voivat sisältyä koulutusavustukseen. Koulutusavustuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole kattaa lapsen tarpeita yhtä laajasti kuin elatusapu. Koulutusavustuksella ei yleensä tueta esimerkiksi lapsen harrastuskuluja, vaikka urheilulukion valitseminen kilpaurheilun takia voikin aiheuttaa kustannuksia. Lopulliset päätökset koulutusavustuksen kohteista tehdään tapauskohtaisesti.
Opiskelupaikan vaikutus koulutusavustukseen
Lukion ja ammattikoulun välillä on eroja koulutusavustuksen myöntämisessä. Lukio katsotaan yleensä kuuluvaksi kansalaisten peruskoulutukseen, joten koulutusavustus voidaan vahvistaa lukio-opintojen ajaksi. Ammatillisen koulutuksen osalta koulutusavustuksen myöntämiskynnys on korkeampi, ja päätös tehdään tapauskohtaisesti harkiten sen kohtuullisuuden perusteella.
Myös lapsen omat mahdollisuudet kustantaa koulutus esimerkiksi opintorahan, opintolainan tai työnteon avulla otetaan huomioon. Korkein oikeus on todennut, että lukio voidaan pitää kansalaisten peruskoulutukseen kuuluvana. Tämän vuoksi koulutusavustuksen myöntämisessä ammatillisten opintojen suorittamiseen suhtaudutaan yleisesti kriittisemmin. Ammatillisten opintojen kohdalla koulutusavustuksen myöntämisvaatimukset eivät yleensä täyty.
Koulutuskustannuksiin kuuluvat sekä varsinaiset opintomenot että koulutuksen aikaiset elinkustannukset, mikäli niitä ei voi kattaa esimerkiksi työnteolla. Tämän vuoksi esimerkiksi lukiota käyvälle lapselle ei yleensä myönnetä koulutusavustusta kesäkuukausilta.
Korkein oikeus on aiemmin todennut, että vaikka lapsi olisi saanut vakuutuskorvauksen toisen vanhemman kuoleman jälkeen, toinen vanhempi voi silti olla osaltaan vastuussa koulutusavustuksen tarpeen kattamisesta.
Koulutusavustuksen kohtuullistaminen
Koulutusavustuksen kohtuullisuutta arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kesto, koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja lapsen mahdollisuudet vastata koulutuskustannuksiin. Elatuslain yleiset elatusvastuun arviointisäännöt ja periaatteet sekä opintotukijärjestelmä vaikuttavat myös arvioon. Jokainen tapaus käsitellään erikseen.
Toisinaan vanhemman maksukyky otetaan huomioon kohtuullisuutta arvioitaessa. Esimerkiksi jos elatusvelvollisen elatusavun määrä on ollut nolla tai alle elatustuen tason, koulutusavustusta ei yleensä määrätä, ellei vanhemman taloudellisessa tilanteessa ole tapahtunut merkittävää muutosta.
Oikeuskäytännössä on havaittu erilaisia tilanteita. Esimerkiksi aiemmin myönnetty koulutusavustus sisarukselle ei automaattisesti vaikuta toisen lapsen koulutusavustukseen. Koulutusavustuksen kohtuullisuutta arvioidaan aina erikseen. Lisäksi vanhemman osallistuminen lapsen elämään ei välttämättä vaikuta koulutusavustukseen oikeutukseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että koulutusavustuksen kohtuullisuutta arvioidaan monien tekijöiden perusteella, ja jokainen tapaus käsitellään yksilöllisesti. Oikeuskäytäntö antaa esimerkkejä arvioinnista, mutta päätökset tehdään aina tapauskohtaisesti.
Koulutusavustuksesta sopiminen
Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille. Tuomioistuin voi määrätä koulutusavustuksen alaikäiselle lapselle vastoin toisen vanhemman suostumusta vasta, kun lapsi on esimerkiksi aloittanut lukion.
Milloin koulutusavustus päättyy?
Koulutusavustusta koskevissa sopimuksissa ja tuomioissa tulisi selkeästi todeta milloin sen maksaminen päättyy. Tarkoituksena ei ole rahoittaa esim. 30- vuotiaan lapsen iltalukio-opiskeluja. Oikeuskäytännön mukaan vanhemman velvollisuus osallistua lapsen koulutuskustannuksiin päättyy lapsen täytettyä 20 vuotta. Edelleen velvollisuus osallistua koulutuskustannuksiin koskee vain toisen asteen (lukio tai ammatillinen oppilaitos) opintoja. Vanhempaa ei voida määrätä maksamaan avustusta 19-vuotiaan lapsen korkeakouluopintojen rahoittamiseksi.