©Taru Meritie, Uusperhe.fi

Tunnistatko näitä ajatuksia tai tuntemuksia vanhemmuudessasi? Kyse voi olla vieraannuttamisesta tai huoltokiusaamisesta.

• Tiedän että jos sanon ”ei” siitä alkaa helvetti, joka pahimmillaan voi jopa johtaa siihen että minusta tehdään perättömiä lastensuojeluilmoituksia, rikosilmoituksia minua uhkaillaan lasten menettämisellä tai oikeustoimilla.
• Lapsilla oli ihan mukavaa luonani, normaalia tavallista. Ristiriidatkin selvitettiin ja kaikki oli hyvin. Mutta jälkeenpäin kuulen, että heillä on ollut paljon asioita, jotka ovat vaivanneet luonani/ luonamme ja minua syyllistetään siitä.
• En uskalla sanoa ”ei” lapsilleni sillä pelkään etteivät he pidä minusta ja eivät sitten tahdo enää olla luonani
• Eksä syyttelee minua ja/tai puolisoani itsekkäiksi.
• Eksä kokee, että on uhri vanhemmuudessa ja minä otan vain kirsikat kakun päältä.
• Konfliktitilanteissa eksä ei tue lapsia selvittämään asioita minun/meidän kanssa. Hän vaan saa siitä aseen nostaa omaa vanhemmuuttaan ja lujittaa sitä kautta sidettään lapsiin. Näin hän antaa lapsille tiedon: Hän on ainoa, joka aidosti rakastaa ja ymmärtää lapsia.
• Asiat sujuvat vain, jos miellytän eksää.
• Pelkään että lapset eivät tule enää luokseni tai muuttavat kokonaan toiselle vanhemmalle, jos en miellytä eksää tai lapsiani koko ajan.
• En ole nähnyt lapsiani kuukausiin.
• Lapseni tulevat luokseni vain eksän määrittelemin ehdoin.
• Eksä ohjeistaa minua ja/tai puolisoani miten meidän tulee käyttäytyä, olla ja tehdä asioista kotonamme tai miten minun tulee olla vanhempi.
• Minua uhkaillaan lastensuojelulla / elatusavun tarkistuksella / oikeudella / yksinhuoltajuudella.
• Minuun on kohdistunut perättömiä lastensuojeluilmoituksia / rikosilmoituksia tai neuvottelemme jatkuvasti elatusavuista / tapaamissopimuksista.
• En saa elää täyttä elämää vaan kaikki mikä ei liity lapsiini tai eksän palvelemiseen määritellään itsekkääksi, pahaksi tai huonoksi vanhemmuudeksi.
• Uuden puolisoni nimeä ei saa mainita eksälle.
• Eksä lujittaa yhteistä biologista vanhemmuutta eikä halua, että uusi puolisoni millään tavoin on mukana lasten elämässä teoilla, mielipiteillä tvs.
• Lapset eivät uskalla / saa näyttää kiintymystä uuteen puolisooni.
• Eksä on eron jälkeen ystävystynyt minun sukulaisteni / lähipiirini kanssa ja pitää heihin yhteyttä.
• Lapseni viestivät, että olen kelvoton / huono vanhempi tai en rakasta heitä.
• Eksä väittää minua / uutta puolisoani vaaralliseksi tai julmaksi.
• Tapaamisiani lasteni kanssa häiritään, esimerkiksi jatkuvalla yhteydenpidolla lapseen heidän ollessa luonani.
• Elämääni häiritään jatkuvalla yhteydenpidolla lapsista, hyvin mitättömistäkin asioista.
• Tapaamisia lasten kanssa estetään tai keskeytetään, esimerkiksi tarjoamalla lapselle vaihtoehtoisia asioita tapaamiseni sijaan, tai hakemalla lapsi kesken tapaamisen, jos meillä on konfliktitilanne lapsen kanssa.
• Lapsen ja minun välistä yhteydenpitoa rajoitetaan / valvotaan.
• Eksä ei informoi lapsistani koskevista keskeisistä asioista
• Lasta käytetään tiedonvälittäjänä mm raha-asioissa.
• Lastani kuulustellaan luonani / luonamme olon jälkeen ja häntä palkitaan, jos hän kertoo negatiivisia asioista minusta/puolisostani/elämästämme.
• Lapseni puhuu asioita, joita hän ei voi ymmärtää, asioita, jotka ovat aikuisten asioita.
• Eksäni pyrkii kilpailemaan vanhemmuudesta, että hän olisi paras, kivoin jne.
• Minua mustamaalataan hienovaraisesti ystäville, sukulaisille, opettajille, viranomaisille.
• Eksä pyrkii haastamaan riitaa jokaisesta asiasta tai provosoi minua. Tai hän ei vastaa mihinkään asialliseen viestiin.
• Virheitäni / uuden puolisoni virheitä nostetaan ja niistä muistutetaan sekä itselleni että lapsille kuukausia jopa vuosia.
• Asioita vääristellään tai suurennellaan niin että niistä muodostuu uusi totuus lapsille / lähipiirille.
• Elämme ”lapsen armoilla”. En uskalla rajata tai vastuutta lapsia, sillä voi olla, ettei lapset eivät tahdo olla enää luonani.
• Eksä tulkitsee tapaamissopimusta omaksi edukseen.
• Minulla on neuvotteluyhteys eksään vain silloin, kun se hyödyttää häntä.
• Lapsen sairaudessa jätetään huomioimatta kokonaistilanne.
• Tapaamisiin laitetaan lapselle huonoja / likaisia / rikkinäisiä vaihtovaatteita tai vaihtovaatteita puuttuu toistuvasti, eikä vaatteita palauteta.
• Vanhemmuutta / perhettämme arvostellaan jatkuvasti.
• Perhettämme ei tunnusteta perheeksi.
• Eksä pyrkii enemmänkin hajoittamaan vanhemmuttani, suhdettani lapsiin ja / tai auktoriteettini heihin sen sijaan että hän tukisi sitä.

Vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen lyhyesti

Vieraannuttamisessa pyritään estämään lapsen yhteydenpito toiseen vanhempaan manipuloimalla lasta ja kohteen lähipiiriä sekä mahdollisesti viranomaisia. Huoltokiusaamisessa pyritään kontrolloimaan toisen vanhemman vanhemmuutta ja näin estämään lapsen ja kohteen emotionaalinen yhteys toisiinsa kiusaamisen, alistamisen, mitätöinnin, kontrolloin ja uhkausten kautta. Huoltokiusaaminen ja vieraannuttaminen ilmiönä voidaan osoittaa myös bonusvanhempaa kohtaan. Huoltokiusaamisen ja vieraannuttamisen välinen ero on hiuksen hieno, ja ne kulkevat usein käsi kädessä. Kumpikin ilmiö on tuhoisa lapselle.

Huoltokiustaamista ja vieraannuttamista voivat käyttää sekä etä- että lähivanhempi. Myös ilmiö, jossa näitä termejä käytetään aseena entisen puolison kanssa olevissa riidoissa, on yleistynyt. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (8.4.1983/361 1 luku 2 pykälä) sanotaan seuraavasti:

”Lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.”

Vieraannuttaminen

Vieraannuttamisessa pyritään hankaloittamaan lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta tai estämään se kokonaan. Suhteeseen vaikutetaan manipuloimalla lasta, lähipiiriä tai viranomaisia. Yleisin vieraannuttamistapa on pahan puhuminen kohdevanhemmasta tai hänen uudesta puolisostaan. Puhuminen voi olla negatiivisten asioiden esille nostamista, toistamista ja suurentelua tai vääristelyä, usein myös puhdasta valehtelua. Myös kohdevanhemman tai hänen perheen vähättely, mitätöintiä tai asiayhteyksien yhdistäminen väärin on tyypillinen vieraannuttajan tapa. Esimerkiksi: ”Hän lähtee lomamatkalle, eikä koskaan ota sinua mukaan” Tai: ”Kyllä hänellä on varaa ostaa hieno auto, mutta ei sinulle uutta takkia”.

Joskus kohdevanhemman tai hänen uuden puolisonsa nimeä ei saa mainita lainkaan vieraannuttajalle eikä lapsella ole oikeus voida hyvin, tai nauttia hänen seurastaan. Lapsen hyvän kokemuksen kuvailu sivuutetaan ja vieraannuttaja ikään kuin ”rankaisee” lasta näistä kuvailuista poistumalla paikalta tai tympeydellä. Vastaavasti hän palkitsee esimerkiksi hellyydellä, kohtaavuudella tai lahjoin lasta, kun hän kertoo kohdevanhemmasta tai hänen perheestään negatiivisia asioista.

Lapsi oppii sensuroimaan puheitaan, ettei pahoittaisi vanhemman mieltä. Jotta lapsi saa hyväksynnän vieraannuttajavanhemmalta hän joutuu torjumaan kaikki myönteiset hyvät ajatukset tai muistot toisesta vanhemmasta ja hän kyseenalaistaa kohdevanhemman rakkauden. Hänen päähänsä on ikään kuin puettu vieraannuttajan silmälasit, jotka vahvistavat vääristynyttä totuutta. Esimerkiksi kohdevanhemman antama lahja jollekulle muulle kuin lapselle kertoo hänelle siitä, että hän ei ole tärkeä. Hyviä kohtaamisia ja rakkaudentekoja ei rekisteröidä. Torjuttujen hyvien tilanteiden ja muistojen tilalle tulevat valemuistot, joita vieraannuttaja lapselle tarjoaa ja lapsi uskoo todeksi. Äärimmilleen vietynä vieraannuttaja voi käyttää keinoina vakoilua puhelimen kautta, perusteettomia rikosilmoituksia, lastensuojelua ja esimerkiksi insesti- tai pahoinpitelysyytöksen vihjailua viranomaisille, läheisille tai lapselle.

Huoltokiusaaminen

Huoltokiusaaminen on nimensä mukaisesti ihmisen kiusaamista, johon käytetään hyvin monenlaisia tapoja. Kiusaaminen voi olla joko suoraa tai epäsuoraa. Huoltokiusaamisessa kiusaaja pyrkii mitätöimään tai kontrolloimaan toisen vanhemman vanhemmuutta ja näin estämään lapsen ja kiusaamiskohteen emotionaalisen yhteyden toisiinsa.

Yksi tavallisimmista huoltokiusaajan kiusaamistavoista on toisen mitätöinti tai ignooraus. Tällöin huoltokiusaaja pyrkii mitätöimään kohdevanhemman vanhemmuuden joko niin että hänet sivuutetaan tai hänelle ei kerrota olennaisia tietoja lapsen elämästä.

Toinen yleinen tapa on äärimmilleen viety kontrollointi. Lapsen oloa kohdevanhemmalla pyritään kontrolloimaan hampaanpesusta ruokailuun ja kavereilla olosta komentamiseen. Huoltokiusaaja ohjeistaa ja valvoo että kohdevanhempi toimii kuten hän on halunnut ja pyrkii olemaan läsnä koko ajan, ikäänkuin hän henkisesti asuisi huoltokiusattavan kodissa. Hän voi ohjeistaa tai lohduttaa lasta puhelimitse tai tulla pelastamaan lapsen riitatilanteissa sen sijaan että luottaisi kohdevanhemman vanhemmuuteen.

Kolmas tapa huoltokiusata on avuttomuus. Kun lapsi on kiusaajalla, kiusaaja sitoo kohdevanhemman häneen lukuisin viestein ja puheluihin syyllistäen, uhriutuen tai heittäytyen avuttomaksi omassa vanhemmuudessaan. Kohdevanhempi kantaa huolta lapsesta ja pyrkii järjestelmään työt, parisuhteen, perhe-elämän lyhyelläkin varoitusajalla niin että lapselle ei aiheudu haittaa äkillisesti muuttuneista tilanteita tai kiusaajan kykenemättömyydestä esimerkiksi harrastusten viemiseen. Kun lapsi on kohdevanhemmalla, kiusaaja taasen vahvistaa yhteyttä lapseen puheluin ja videoyhteyksin.

Yleisesti huoltokiusaamisen välineinä käytetään erittäin monenlaisia tapoja: kontrollointia, valehtelua, asioiden suurentelua, manipulointia, väkivaltaa, sanojen ja tekojen vääristelyä. Huoltokiusaaja puhuu lasten edusta, vaikka taustalla on omat epäterveet motiivit. Huoltokiusaaja puhuu lasten edusta, vaikka taustalla on omat epäterveet motiivit. Kuten vieraannuttamisessakin, lapselle voidaan asettaa valemuistoja tai pyrkiä vaikuttamaan lapseen niin että hän näkee negatiisiset asiat kohdevanhemmasta ja/tai hänen perheestään.

Huoltokiusaaja usein esittää ulospäin tunnollista ja välittävää vanhempaa, joka hoitaa kaiken. Tai sitten hän uhriutuu ja heittäytyy avuttomaksi koska hän on tehnyt niin paljon lasten eteen tai elämä on muuten erityisen rankkaa.

Bonusvanhemman huoltokiusaaminen

Jos kohdevanhemmalla on uusperhe, voi kiusaaja kohdistaa toimenpiteet myös kohdevanhemman uuteen puolisoon tai koko uusperheeseen. Hän ignooraa bonusvanhempaa ja sitoo kohdevanhempaa pyrkien vahvistamaan biologista sidettä ja biologista vanhemmuutta. Tarkoituksena on sivuuttaa ja mitätöidä uusi kumppani ja saada maksimaalinen hyöty entisestä kumppanista. Tämä voi johtaa siihen, että ristiriita vanhemmuuden ja parisuhteen välissä on todella haastavaa ja kohdevanhempi kokee vanhemmuuden suorittamiseksi tai etääntyy omasta parisuhteestaan. Bonusvanhemman vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen Huoltokiusaaminen ja vieraannuttaminen ilmiönä voidaan osoittaa myös bonusvanhempaa kohtaan. Tällöin itse kohdevanhempi joutuu ilmiön alaiseksi välillisesti. Seurauksena kohdevanhemman elämä ja suhde lapseen hankaloituu. Suurimpana kärsijänä bonusvanhempaan kohdistuneessa vieraannuttamisessa tai huoltokiusaamisessa on aina lapsi. Vaikka tätä ilmiötä ei virallisesti tunnusteta, ei se poista ilmiön olemassaoloa eikä sen vaikutuksia vanhemmuuteen ja lapsiin.

Vieraannuttamisen ja kiusaamisen keinot ovat sävyltään samankaltaisia niin biologiseen kuin bonusvanhempaankin kohdistettuna. Bonusvanhempaan kohdistettu vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen on kuitenkin helpompi perustella ja peitellä lapsen eduksi kuin biologiseen vanhempaan kohdistetut toimenpiteet. On haastavaa nähdä ja puuttua tilanteeseen, jos vieraannuttaja käyttää lapsen etua tai viattomuutta, jopa lapsia oman missionsa toteuttamiseen ja kohdistaa syytökset ihmiseen, jolla ei ole biologista sidettä lapsiin. Kiusaaja manipuloi, mitätöi, mielistelee, syyllistää bonusvanhempaa, sekä lähipiiriä käyttäen usein myös viaton lapsi, ilkeä äitipuoli tai etäinen tyhmä mies, uhrautuva äiti -myyttejä hyväkseen.

Vedätyksen uhriksi voi joutua myös bonusvanhemman puoliso, eli lasten toinen biologinen vanhempi: kiusaaja mielistelee kohdevanhempaa ja pyrkii saamaan hänet puolelleen omaa puolisoaan vastaan. Erona bonusvanhemman kautta tapahtuvassa huoltokiusaamisessa ja vieraannuttamisessa on myös se, että asiat monimutkaistuvat sillä osapuolia on useampi. Asetelmassa voi tulla taustalle myös kilpailu:

”Kumman puolen valitset: puolisosi vai lapsesi?” tai ”rakastatko lastasi vai puolisoasi enemmän”. Myös lapsi voi joutua taustalla valinnan eteen. Vieraannuttaja voi epäsuorasti viestiä lapselle: ”jos pidät bonusvanhemmasta, minä voin huonosti. Jos kerrot bonusvanhemmasta pahaa, minä kohtaan ja hellin sinua”. Huoltokiusaaminen voi tapahtua syyllistämällä bonusvanhempaa ja siinä korostetaan lapsen etua. Vieraannuttaja/huoltokiusaaja sallii vanhemmuudessa itselleen hermostumisen, turhautumisen ja vaikeat tunteet. Mutta bonusvanhemmalla pienetkin tähän viittaavat tunteet tuomitaan lasta tuhoavaksi.

Asioista suurennellaan, vääristellään, yhdistellään ja vahvistetaan. Bonusvanhemman virheet ja epäonnistumiset kerätään vuosien varrella muistiin ja niistä tehdään pitkä lista, joita toistetaan aika-ajoittain. Jos lapselle ja bonusvanhemmalle tulee konflikti, perimmäisen syyn löytymistä värittää myös ihmisen luonnollinen tarve asettua nuoremman sukupolven puolelle.

Yleinen bonusvanhempaan kohdistettu vieraannuttaminen/huoltokiusaaminen on kieltää bonusvanhemman arvo. Hänen nimeään ei saa mainita, hänellä ei saa olla mielipiteitä eikä oikeutta vaikutta omaan elämän arkeen, jossa bonuslapset ovat. Hänet suljetaan pois lasten elämästä mahdollisimman hyvin, eri keinoja ja syitä käyttäen.

Yleinen tapa on myös manipuloida lasta niin että lapsi ignooraa bonusvanhemman. Usein lapsi joutuu myös käymään vieraannuttajan tai huoltokiusaajan taistelun hänen puolestaan: Lapsi joutuu asetelmaan, jossa hän käy taistelua kohdevanhemmasta: kumpi on tärkeämpi lapsi vai uusi puoliso? Tosiasiallisesti taistelua käy vieraannuttaja, joka on valjastanut oman lapsensa taistelunsa soturiksi.

Kolmas ignoorauksen tapa on manipuloida toista biologista vanhempaa samalla kun vaikeuttaa bonusvanhemman oloa. Vieraannuttaja / huoltokiusaaja vahvistaa ja muistuttaa biologisesta suhteesta lapsiin ja sanomatta näin ilmaisee sen, että bonusvanhempi ei kuulu tähän joukkoon. Hän voin myös esimerkiksi jättämällä puhelimen kaiuttimen päälle pyrkiä tuomaan viestiä ”vahingossa” biologiselle vanhemmalle, kuinka hyvä / rakentava / kohtaava / rajaava vanhempi hän on. Konfliktitilanteissa hän ottaa jälleen ”minä uhriutuva vanhempi , sinä syyllinen vanhempi ja se paha puolikas vanhempi” -asetteleman ja pyrkii näin manipuloimaan toista biologista vanhempaa puolelleen. Lopputulos on, että uusperheessä tulee isoja haasteita sekä lasten että parisuhteen kanssa, josta lopulta kärsijöinä on lapset.

Lähipiirin manipulointi huoltokiusaami- ja vieraannuttamitapauksissa.

Vieraannuttajan strategia ei liity pelkästään siihen, että hän pyrkisi mustamaalaamaan kohdevanhempaa lapsille. Usein hän pyrkii myös luomaan suhteita kohdevanhemman lähipiiriin: hänen sukulaisiin, lapsuuden perheeseen, ystäviin. Usein lähipiiri ei tahdo sekaantua asioihin, mutta haluaa pitää neutraalit välit lasten molempiin vanhempiin: ”Ajattelen vain lasta”. Pikkuhiljaa manipulointi kuitenkin juurtuu ja vieraannuttaja ystävystyy kohdevanhemman läheisiin. Tällöin läheiset ovat osana vieraannuttajan peliä ja antavat tiedostamattaan sekä lapsille että muille signaalin, että kohdevanhempaa ja hänen perhettään on lupa huoltokiusata tai vieraannuttaa. Lähipiirille voi olla haastavaa nähdä ja puuttua tilanteeseen, jos vieraannuttaja käyttää lapsen etua tai viattomuutta, ehkä jopa lapsia tarinoissaan ja näin manipuloi, mitätöi, mielistelee, syyllistää tai kieltää jonkin vieraannutettavan arvon, riippuen siitä, mikä reitti kulloinkin johtaa parhaiten tavoiteltuun lopputulokseen hänen itsensä näkökulmasta. Ihmisen on vaikeinta tunnistaa julmuutta, jossa käytetään lapsia hyväksi: haluamme mieluummin löytää toisen selityksen.

Joskus vieraannuttaja/huoltokiusaaja saa lähipiirin myös toimimaan omana kätyrinään, ja hän voi itse vetäytyä taka-alalle olemaan ”mukamas” ymmärtäväinen ja yrittämään parhaansa, samalla kun lähipiiri painostaa kohdevanhempaa muutokseen.

Kohdevanhempi voi reagoida siihen, että hänen lähipiirinsä ”veljeilee” ihmisen kanssa, joka hankaloittaa hänen ja hänen perheensä elämää ja pyytää lähipiiriä valitsemaan puolensa.

Tällöin kohdevanhempi leimataan itsekkääksi tai lapselliseksi, sillä he haluavat vain olla kaikkien kanssa sovussa: ” Aikuisten tulee olla aikuisia ja jättää omat tunteet syrjään” on hyvin tyypillinen lause, jota lähipiiri käyttää. Vieraannuttamis- ja huoltokiusaamistilanteissa lähipiiri ei kuitenkaan voi asettua neutraaliksi. Kun kyseessä on lapset ja syvä monitahtoinen manipulointi sekä henkinen väkivalta lapsia ja toista vanhempaa tai hänen puolisoaan kohtaa, hymyilemällä ja olemalla ystävä vieraannuttajan kanssa on mahdollistajana: hiljaisella hyväksynnällä. Kuten kiusaamisessa: kun valitsee olla näkemättä/puuttumatta, on tehnyt valinnan. Viranomaisten manipulointi huoltokiusaamisessa tai vieraannuttamisessa.

Viranomaisten manipulointi on osa vieraannuttajan strategiaa.

Viranomaisille tuotettu tieto on yksityiskohtaista ja uskottavaa ja usein myös lapset vahvistavat sen. Vieraannutettava ei useinkaan ole kirjannut ylös omia toimiaan ja hänen vastauksensa ovat puutteellisia, hakevia tai itseään puolustavia – onhan syytökset kovia ja usein nostettu kontekstista erilleen. Asetelma on epäsuhta: vieraannuttaja / huoltokiusaaja antaa ymmärtää että hän puolustaa lapsia ja kohdevanhempi puolustaa itseään.

Joskus vieraannutettavaa tai hänen uutta puolisoaan ei edes tavata viranomaisten taholta ja mielikuva on muodostettu valmiiksi. Vieraannutettavan on vaikea löytää todisteita vieraannuttamisesta, sillä se tehdään usein vuosien hienovaraisena työnä, piilossa. Viranomainen on aina tällaisissa tilanteissa haastavassa kohdassa, sillä hänen tulisi pyrkiä löytämään lapsen etu.

Usein viranomaisella on punnittavana kaksi täysin erilaista tarinaa lapsen elämästä ja kokemuksista. Vaikeaksi tunnistamisen tekee myös lapsen sosiaalinen kehitysvaihe, jossa hän itse voi haluta etäisyyttä vanhempaan ikäkautensa mukaisesti, mutta jonka pohjalla voi olla hienovarainen vieraannuttaminen. Räikeimmissä tapauksissa kohdevanhemmasta esitettään syytöksiä esimerkiksi väkivallasta tai insestistä ja ne voivat johtaa rikostutkintoihin sekä vieraannutettavan maineen tahraantumiseen.

VIranomaisen on myös hyvä muistaa että lapsen kertoma voi olla tulosta pitkäaikaisesta lapsen mielen manipuloinnista tai totuuden syöttämisestä häneen vieraannuttjaan / huoltokiusaajan toimesta.

Siksi onkin erittäin tärkeää että lastan koskevissa asioissa kuunnellaan tasapuolisesti kaikkia vanhempia, myös bonusvanhempia ja että jokainen näkökanta otetaan arvokkaana tietona vastaan.

Viranomaisiin pyritään vaikuttamaan usein eri tavoin:

• Pyrkimällä liittoutumaan viranomaisen kanssa ”kollegoina” tai ystävinä.
• Uhriutumalla
• Pyrkimällä viranomaistapaamisiin ennen tai enemmän kuin kohdevanhempi
• Luomalla vääriä mielikuvia vieraannutettavasta
• Myötäilemällä viranomaista ja kehumalla hänen ammattitaitoaan
• Toistamalla eri yhteyksissä yksittäisiä, vääristeltyjä tai valheellisia tapahtumia, jolloin tämä muuttuu ”totuudeksi” – kun kaikki ovat sen kuulleet.
• Esiintymällä lapsen parhaana asiantuntijana ja ainoana, joka aidosti hänestä välittää.
• Kertomalla lapsen mielipiteet, jotka hän on selvittänyt ainutlaatuisessa luottamussuhteessa
• Manipuloimalla lapsen toimiaan ja sanomaan asioita ominaan.(Tätä lapsen manipulointia on voinut kestää vuosia, jolloin lapsi kertoo asiat ikäänkuin omina mielipiteinään.)

Vieraannuttamisen ja huoltokiusaaminen vaikutukset lapseen

Vieraannuttamisen psyykkiset seuraukset lapselle voidaan rinnastaa vakavan emotionaalisen kaltoinkohtelun seurauksiin. Sitä pidetään yhtenä henkisen väkivallan muotona.

Sekä vieraannuttamisen että huoltokiusaamisen tekee tuhoisaksi sen, että vaikka kohteena on toinen aikuinen, lapsi kantaa lopulta näiden seuraukset – usein koko elämänsä ajan. Bakerin tutkimuksen mukaan vieraannutetun lapsissa esiintyy aikuisena monenlaista oireilua: ahdistuneisuutta, masennuta, vakavia itsetunto-ongelmia ja luottamattomuutta ihmisiin. Lapset ovat luonnostaan lojaaleja vanhemmilleen.

Mikäli biologinen vanhempi kokee negatiivisia tunteita suhteessa kohdevanhempaan tai hänen uusperheeseensä ja hän pyrkii mustamaalaamaan lapselle uusperhettä, nostaen omaa vanhemmuuttaan, voi lapsia ajautua sisäiseen ristiriitaan, joka voi ilmetä psyykkisinä tai psykofyysisinä oireina. Tällöin lapsi kokee olevansa vastuussa vieraannuttajan/huoltokiusaajan tunteista. Hän kantaa hänen tunteita, ja pyrkii kaikissa toimissaan siihen, ettei vanhempi voisi huonosti ja joutuu valitsemaan vieraannuttajan ja kohdevanhemman välillä. Tämä riistää häneltä huolettoman liittymisen uusperheen jäseneksi ja lapsi voi kokea tiedostamatonta syyllisyyttä tarpeestaan kuulua uusperheeseen.

Mikäli vieraannuttaja nostaa lapsen aikuisen asemaan muun muassa kertomalla lapselle hänelle kuulumattomia asioita, vieraannuttajan ja lapsen välille syntyy epäterve sidos; lapsesta tulee vieraannuttajana minuuden jatke, eikä lapsi kykene irrottautumaan hänestä. Erillisyys ja oman identiteetin rakentuminen vaarantuvat.

Lapsi käyttää usein sanaa ”me” puhuessaan itsestään ja viittaa siinä vieraannuttajaan/huoltokiusaajaan. Lapsesta tulee näin myös vieraannuttajan/huoltokiusaajan satelliitti, joka toteuttaa hänen tahtoa myös kohdevanhemman luona tai hänen perheessään. Jos lapsesta tulee vieraannutettavan/huoltokiusaajan minuuden jatke, hän ei kykene myöhemmin irrottautumaan lapsuudenkodistaan eikä luomaan aikuisia ihmissuhteita vaan liittyy aikuisena suhteisiin lapsen tarpeiden kanssa. Lapsi kehittää minäkuvan samaistumalla vanhempiinsa sekä yhteisöihin, näin molemmat biologiset vanhemmat, mutta myös heidän uudet perheensä ovat merkittävä osa hänen identiteetin rakentumista.

Mikäli vieraannuttaja/huoltokiusaaja mustamaalaa toista biologista vanhempaa, bonusvanhempaa tai koko uusperhettä toistuvasti lapselle, ovat seuraukset vakavat. Vieraannuttaja/huoltokiusaaja keskittyy omiin missioihin ja hän ei kykene asettumaan lapsen asemaan, lapsen tarpeisiin ja tunteisiin eikä pysty vastaamaan niihin terveen kannattelevan aikuisen tavoin. Näin vieraannuttaja/huoltokiusaaja hylkää lapsen emotionaalisesti. Samalla lapsi menettää myös hänelle syötetyn harhan takia myös mielen tasolla vieraannutettavan/kiusattavan vanhemman. Lapsi jää sisimmässään yksin ja pahimmillaan kannattelemaan kaikkia ja unohtaa oman aidon itsensä. Hänessä voi ilmeta syyllisyyttä, masennusta ja kyvyttömyyttä luotaa kehenkään. Maailma voi olla vääristynyt ja ristiriitainen tai mustavalkoinen. Tämä vääristymä voi johtaa pahimmillaan vakaviin mielen häiriöihin.

Lapsi voi myös oppia toimintamallin, että vihamielinen, piittaamaton käytös on hyväksyttävää ihmissuhteissa ja että huijaaminen ja manipulaatio ovat osa ihmissuhteita. Jokainen lapsi toivoo olevansa rakastettu lapsi sekä vanhempien että bonusvanhempien silmissä. Vieraanuttamis- ja huoltokiusaamistilanteessa lapsi joutuu kokemaan, ettei häntä rakasteta.

Vaikutukset ulottuvat syvälle lapsen persoonaan, identiteettiin ja moraalin kehitykseen.

Mitä huoltokiusaamisessa ja vieraannuttamisessa tapahtuu?

Usein vieraannuttamis- ja huoltokiusaamistilanteissa kohdevanhempi kokee, että hänellä ei ole oikeutta päättää hänen omasta elämästään ja vanhemmuudestaan vaan sitä määrittelee ja arvioi vieraannuttaja/huoltokiusaaja ja hänen lähipiirinsä, usein myös lapset.

Vanhempi ei uskalla rajata lasta eikä vieraannuttajaa / huoltokiusaajaa, koska ilmassa on uhka elämän merkittävästä hankaloitumisesta ja jopa siitä että lapset eivät enää käyn hänen luonaan. Lapsi tai vieraannuttaja/huoltokiusaaja määrittelee haluaako hän tavata kohdevanhempaa ja millainen vanhemman tulee olla, että hän saa tämän ”armopalan”.

Lapsi on manipuloitu vieraannuttaja/huoltokiusaajan tahtoon ja näyttää siltä, että se on lapsen aito tahto, ettei hän näe kohdevanhempaa. Ensin vieraannuttaja puhuu kohdevanhemmasta tai hänen uudesta perheestään sen verran pahaa, että lasta ahdistaa lähteä vieraannutettavalle. Teini-ikäiset lapset voivat ajatella, että vanhempi on muuttumassa huonoksi itsekkääksi tai heitä laiminlyöväksi vanhemmaksi. Vieraannuttaja kuitenkin pitää huolen, että saa lapsivapaansa ja saa näin kruunun, että ”kannustan kuitenkin lapsia kaikin tavoin, että he tulisivat luoksesi”.

Lapsivapaan jälkeen vieraannuttaja kuuntelee lapsia, vahvistaa heidän tunnettaan siitä, että kohdevanhempi ja/tai hänen perheensä on epäoikeudenmukaisia, kohtuuttomia tvs. ja näin saa lasten hyväksynnän ja rakkauden, sekä kruunun että on ainoa lapsista aidosti välittävä vanhempi. Tämän lisäksi vieraannuttaja/huoltokiusaaja voi soitella ja laitella viestejä, kuinka hänellä on ikävä lapsia, kun lapset ovat toisella vanhemmalla. Jos tapaamiset peruuntuvat vaikkapa sairastelun tai jopa sovitusti loman takia, vieraannuttaja antaa viestin sekä lapsille että lähipiirille että hän joutuu kantamaan kaiken vastuun ja kohdevanhempi ja hänen perheensä on itsekäs. Lapsen sisälle syntyy tahto kannatella vieraannuttajaa/huoltokiusaajaa. Hän kokee, että vanhempi tarvitsee häntä, hänen hyväksyntää, ja rakkauden osoitus toista vanhempaa / hänen perhettään kohtaan on petos. Keinoja

• Simputus (”Mene vain kohdevanhemman luokse, mutta sinun ei tarvitse välittää siitä bonuksesta”)
• Satelliittius (”Haluan, että tiedät että olen täällä koko ajan ja voit soittaa minulle, jos tarvitset puolustajaa.”)
• Uhriksi heittäytyminen (”Olen tehnyt kaikkeni, että sinulla olisi hyvä olla, mutta he eivät vain välitä.”)
• Sympatian etsiminen (”Katsokaas, kyllä minä tekisin, jos olisi varaa. Hänellä olisi, mutta hän käyttää kaiken rahan ja ajan uuteen puolisoon.”)
• ”Totuuden” kertominen menneistä tapahtumista (”Olen jättänyt paljon kertomatta hänestä, ettette alkaisi vihata häntä, mutta nyt ansaitsette selityksen.”)
• Vakuuttelu ja avarakatseisuus (”Tietysti sinulla on oikeus tehdä, kuten haluat, en vain halua, että joudut taas pettymään.”)
• Hyvien kokemusten sivuuttaminen, unohtaminen tai mitätöinti (”Kiva kun teillä oli mukavaa, minulla oli ihan kamala viikonloppu.”)
• Toistuvat huomautukset kohde- tai bonusvanhemman ominaisuuksista tai elämäntavasta
• Normaalien tapahtumien kääntäminen hyvä/paha arvioiksi (”En ymmärrä miksi hän ei antanut teille karkkia lauantaina, vaikka kaikki lapset saavat lauantaisin karkkia.”)
• Lapsen kuvaaminen haavoittuvana olentona, joka tarvitsee vieraannuttajan/kohdevanhemman suojelua. Tässä lapsi vakuuttuu, että hänen elämänsä haavoittuu, jos hän on yhteydessä kohde- tai bonusvanhempaan.
• Valehtelu
• Aivopesu (”Hän ei koskaan ole halunnut sinua elämääsi.”) tai (”Pelkäsit häntä jo lapsena.”)

Teemoja toistetaan uudelleen ja uudelleen kunnes vieraannuttaja/huoltokiusaaja saa lapsen kääntymään kohdevanhempaa vastaan. Joskus, mikäli lapsi kääntyy biologista vanhempaa vastaan, hän löytää syy bonusvanhemmasta.

Kun lapsi on saatu käännytetty, vieraannuttaja vetäytyy taka-alalle ja jää katsomaan, kuinka siemen itää ja varmistelee vain sen toimivuutta. Tässä kohtaa lapsella on jo silmälasit, joiden läpi hän katsoo ja tulkitsee itse asioita. Ja mitä enemmän lapsi kokee negatiivisia tunteita suhteessa bonukseen tai vanhempaan, sitä empaattisemmin vieraannuttaja hänet kohtaan ja ilmaisee kuinka ihmisten pitäisi vain ”kuunnella lasta”.

Usein lapsi myös raportoi vieraannuttajalle/huoltokiusaajalle negatiivisia asioita, jotka sopivat teemoihin ja kun lapsi kertoo näitä negatiivisia asioita, vanhempi palkitsee hänet. Esimerkiksi jos lapsi raportoi ”Kohdevanhempi ei viikonloppuna kohdannut minua lainkaan vaan keskittyi vain bonusvanhempaan”, vieraannuttaja ”hyvittää” asian tekemällä lapsen kanssa jotain mukavaa. Näin hän ylläpitää omaa kuvaansa jalosta vanhemmuudestaan. Jos lapsi taas antaa myönteisen raportin kohde- tai bonusvanhemmasta, se sivuutetaan tai unohdetaan helposti.

Kun teemat on juurrutettu lapseen riittävän lujasti, vieraannuttaja siirtyy syrjään, ylläpitäen vain teemaa. Hän muuttaa rooliaan aavistuksen ”hyväntekijäksi” ja saattaa sanoa ”Yritin kyllä tukea lastani kaikin tavoin, että he loisivat suhteen, mutta en voi pakottaa häntä, kun tiedän miltä hänestä tuntuu.” Biologisen vanhemman mustamaalauksen voi tunnistaa lapsesta muun muassa seuraavista elementeistä:

• Lapsi kuvailee tavallisia tilanteita vääristyneesti
• Lapsi ilmaisee kohde- tai bonusvanhempaa persoonaa koskevia loukkauksia, jotka ovat yleistäviä eikä hän kykene perustelemaan niitä yksityiskohdilla
• Lapsi arvostelee toimintamalleja ja piirteitä, jotka ovat muilla sallittuja
• Yhteenliittymä vieraannuttajan/huoltokiusaajan kanssa, jossa hän puhuu itsestään muodossa ”me” (”Meillä ei ole tarpeeksi rahaa.”)
• Lapsi sivuuttaa bonusvanhemman ja puhuu vain kohdevanhemmalle tai muille perheenjäsenille
• Lapsi toistaa vieraannuttajan teemoja toistuvasti ja sanoilla, joita käyttävät yleensä vain aikuiset
• Lapsi ohjeistaa aikuista sanoin ja tavoin, joita hänen kehitystasonsa ei vielä ymmärrä.
• Lapsi raportoi asioista vieraannuttajalle jopa ammattilaisen tavoin, jota vakoilijat käyttävät
• Lapsi ilmaisee äärimmäisyyttä tai haavoittuvuutta (”Jos pakotat minut… en enää koskaan”)
• Lapsi on uusperheessä tyytyväinen mutta ilmaisee tyytymättömyyden jälkikäteen, kun on vieraannuttajan/huoltokiusaajan vaikutuksen alaisena
• Splittaus (Lapsi ei näe mitään negatiivista vieraannuttajassa/huoltokiusaajassa, vain ainoastaan pelkkää hyvää).

Puoliso vieraannuttajana

Yhtälailla kuin entinen puoliso myös nykyinen puoliso, joka voi olla joko bonusvanhempi tai biologinen vanhempi, voi olla vieraannuttaja. Hän voi pyrkiä sabotoimaan lapsen ja vanhemman suhdetta perheen sisällä. Vieraannuttaja voi pyrkiä saamaan lasta omalle puolelleen toista vanhempaa vastaan. Mikäli kyseessä on bonusvanhempi hän voi pyrkiä sabotoimaan elämää niin että erolapsi ei asuisi perheessä tai kävisi mahdollisimman vähän perheen luona. Hän voi kohdella lasta julmasti ja epäoikeudenmukaisesti ja/tai muuttua viileäksi, kylmäksi ja epämiellyttäväksi puolisoaan kohtaan lapsen läsnä ollessa. Vieraannuttaja eli joko biologinen tai bonusvanhempi voi myös asettua lapsen tasolla kilpailemaan toisen vanhemman huomiosta. ”Kumman valitset, minut vai lapsen”.

Usein tällaisessa vieraannuttamisessa on kyse vieraannuttajan omista haavoista, parisuhdeongelmista tai mahdollisesti siitä, että hänelle ei ole suotu mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä, vaan valta lasten päätöksistä on vain toisella perheen aikuisella. Jos kyseessä on bonusvanhempi, voi vieraannuttamisen taustalla olla pitkään jatkunut muualla asuvan toisen biologisen vanhemman huoltokiusaaminen, jonka tähtäimenä onkin juuri ollut, että bonusvanhempi alkaisi hylkimään lapsia ja toteuttaisi vieraannuttamista.

Näin huoltokiusaaja saa hyvän maineen ja voi jatkaa satellointia suhteessa perheeseen. Vyyhti on monimutkainen mutta suhteellisen helppo kuitenkin tuen avulla saada stabiloitua. Tilanteeseen on aina kuitenkin hyvä hakea ulkopuolista tukea ja apua.

Mikä avuksi?

Lasten biologisten vanhempien riitely aiheuttaa mielenterveyshäiriötä niin vanhemmille kuin lapsillekin. Riitely, huoli ja stressi aiheuttavat elimistön ja mielen hätätilan, joka pitkittyessään voi johtaa myös fyysisisin oireisiin. Ongelmat syvenevät ja otteet kovenevat. Paras mahdollinen hoito on siis mahdollisimman nopea tilanteeseen puuttuminen.

Kun vieraannuttaja/huoltokiusaaja ymmärtää, että hän tarvitsee apua, ollaan jo pitkällä. Vieraannuttajalla/huoltokiusaajalla voi olla eron käsittely kesken, tai hän voi olla rajaton: jokoylittää toisten rajoja tai pitää omat rajat, useimmiten molempia. Hänellä voi olla läheisriippuvuussuhde lapseen tai hän voi kokea paniikinomaisia tunteita joutuessaan eroon lapseta. Vieraannuttaja voi, joko stressaavan tai vaikean elämäntilanteen vuoksi, tai muutoin, elää narsistista elämänvaihetta. Hänellä voi olla empatiakyvyn puutteita tai narsistisia, jopa psykopaattisia piirteitä. Tueksi vieraannuttaja/huoltokiusaaja tarvitsee joko psykoterapiaa tai terapiaa.

Kohdevanhemman vanhemmuuden roolin etsiminen sekä henkinen jaksaminen vallitsevassa tilanteessa on tärkeää. Kohdevanhempi voi myös pyrkiä pysymään hengissä lapsen elämässä lapsen torjunnasta huolimatta kuitenkin niin, ettei hän revi lasta tai sälytä lapselle syyllisyyttä heidän erillään olostaan.

Huoltokiusattavan kohdalla omien rajojen pitäminen on tärkeää. Uhkailusta johtuva pelosta käsin toimiminen ei ratkaise asioita, vaan usein syventää ongelmaa. Toiminnan muutokseen tarvitaan kuitenkin tukea ja kannustusta sekä omien toimintamallien juurisyiden ja pelkojen kohtaamista. Myös puoliso tarvitsee tukea omien epävarmuuksien, vihan ja mahdollisen katkeroitumisen ja rinnallakulkijan rooliin. Vanhemmuuden roolien löytyminen sekä ymmärrys eri toimintatapoihin niin ettei toisaalta riko lasta, mutta toisaalta ei ohjaudu niin että lapsella on valta, on tärkeää. Niin kohdevanhempi kuin hänen puolisonsa tarvitsevat tuekseen keskusteluapua tai terapiaa joko yksilöinä tai parina.

Vieraannutettu lapsi tarvitsee avukseen aina vahvaa ammattiosaamista esimerkiksi psykoterapian kautta.