UUSPERHEEN HAASTEET: EKSÄN NAISEUDEN VARJO

Eksän naiseuden varjolla uusperheen haasteena tarkoitetaan tässä artikkelissa ilmiötä, jossa nainen käyttää äitiyttä tai viattomuutta, ehkä jopa lapsia, omiin tarkoitusperiinsä, piilottaakseen oman epävarmuuden, sattumisen, kateuden tai epätäydellisyyden.  Jotta äidin ei tarvitse
kohdata noita tunteita tai ajatuksia hän kätkee ne kiertämällä oman vastuun tunteistaan joko korottamalla itseään tai uhriutumalla.
Hän manipuloi, mitätöi, mielistelee, syyllistää tai kieltää toisen vanhemman (tai bonusvanhemman) arvon. Hän voi välillä olla kaikkitietävä ja toisessa hetkessä uhri. Hän määrittelee mikä on lapsen etu eikä arvosta toisen vanhemman tai lapsen läheisen näkökulmaa, vaikkakin joskus voi näytellä niin saavuttaakseen haluamansa tavoitteen.

Naisten välinen kateus uusperheessä

Kateus on ihmisen luonnollinen tunne. Se kertoo hänelle kysymyksiä itsestä.
Jos kateutta ei pysty käsittelemään itsessään, kateellinen henkilö voi kohdistaa sen toiseen ihmiseen ja kieltää tämän arvon, vähätellä, halveksia tai ehkäpä jopa kieltää hänen olemassaolon. 

Yksinhuoltajaäiti voi kokea yhteiskunnassamme alemmuutta ja huonommuutta, hän kuuluu ydinperhe- ja parisuhdemaailmassa marginaaliin. Tämä kipupiste voi herätä erityisesti silloin, jos entinen kumppani löytääkin uuden kumppanin. Nostaakseen itsensä pois marginaalista, bioäiti voi pyrkiä alentamaan äitipuolen. Kun äitipuoli, eli bonusäiti syöstään ”erilaiseksi”, ”erilleen kuuluvaksi” pystytään samalla nostamaan oma itse pois tuosta ”erilaisuudesta” ja näin omia kipuja ei tarvitse kohdata. Biologisten suhteiden lujittaminen, entisen puolison miellyttäminen / uhkaaminen ja bonusvanhemman olemassa olon kieltäminen ( tai joskus pyrkimys manipuloida häntä ystävällisyydellä) ovat tyypillisiä keinoja. Keskiössä on aina biologinen äiti ja hänen kaikkitietävyytensä, oikeassa olemisensa ja/tai uhrautuvuutensa.

Samaa ilmiötä voi käyttää myös bonusäiti: halventamalla tai pyrkimällä ”syöksemään” biologisen äidin marginaaliin, hänen tiedostamaton tavoitteensa on itse olla ”normaali”, poissa äitipuoleuden tuomasta marginaalista.

Bonusäidin ja bonustyttären välillä ilmiö toistuu: bonustytär voi esittää viatonta aina sen mukaan, keneltä voisi myönnytyksiä saada.
Hän voi pyrkiä myös ikäkautensa mukaisesti hakemaan valtaa tai nousemaan isän ”ykkösnaiseksi”  – ja tätä voi eksä mielelään auttaa. Näin bonusäiti tulee syrjäytetyksi myös nuoren naisen toimesta, omassa kodissaan. Bonusäiti kokee huonommuutta tunteita jotka hän sanoittaa
kateudeksi, jota isän ja tyttären välillä on. Kyse on kuitenkin syvemmästä kilvoittelusta, jossa tyttären tulisi saada rakkauta isältä – lapsena ja nuorena, ei isän ykkösnaisena. 

Manipulaatiossa mukana myös uusperheen lähipiiri

Erityisen vaikeaa meidän on vaikeaa tunnistaa ja käsitellä vihaa, joka nauttii toisen tuskasta ja tai saavuttaa sen nojalla omien päämäärien tavoittelun. Erityisesti jos sen tuottaja on äiti tai nainen – joka myytin mukaan on uhrautuva aina puhtaan hyvä, viaton, kansamme vakaa luotettava vahva ja hauras pehmeä syli. Kun nainen kieltää tai piilottaa itseltään vihan hän voi käyttää vihan kanavoimisessa toiseen hyväksyttävämpiä muotoja: mm kutsua asioita lapsen eduksi, mitätöidä toisia, ottaa otteita yksittäisistä ohjeista tai väitöskirjoista. Hän voi käyttää  äitiyden hyvyyttä, naisen herkkyysviittaa. Hän voi nousta ylemmäksi niin kutsutun ”virkamiesvittuilun” kautta jossa käytännössä hymyillään ja myönnellään mutta samalla hymyn takaa noustaan toisen yläpuolelle ja ajetaan asiaa yhteen suuntaan.  

Hän voi mielistellä eksää sivuuttaakseen hänen uuden kumppanin. Tai mielistellä bonusta manipuloidakseen hänet eksää vastaan. Tai uhkailla elatusmaksuilla. Uhriutuminen on yksi yleisin tapa: uhriutumalla nainen tekee itsestään pyhän ja nostaa viattomuutensa keskiöön niin ettei hänen tarvitse kantaa vastuuta elämästään, valinnoistaan tai tilanteista.

Hän voi verhota sekä itseltään että muilta vaikeat tunteet toisen puolustamiseksi tai viattomuudeksi. Hän ei kohdista vihaa suoraan, vaan epäsuoraan, esimerkiksi sivuuttamalla jonkin henkilön täysin.  Vihan tunteen ilmaiseminen voi olla niin verhoiltua ja hienovaraista ettei hän itsekään tunnista sitä.  Nainen voi myös valjastaa ystäviään tai läheisiään, isovanhempia tai entisiä appivanhempiaan, jopa eksän ystäviä  puolustamaan itseään.  Hän esittäytyy rakentava, kauniina, herkkänä, antautuvana ja sovittelevan. Hän operoi taustalla saaden toiset tekemään ”likaisen työn”, ja näin hän itse voi pitää verhonaan viattomuuden ja enkelimäisyyden viitan, koskemattomuuden. Häntä puolustavat ihmiset kiillottavat näin lisää naiseuden viattomuuden ulkokuorta.

Erityisen rumaa tämä on silloin kun itsen nostamiseen tai omien tarkoitusperien toteuttamiseen käytetään omia lapsia. Kyse on tuolloin vieraannuttamisesta ja se voi johtaa lapsen erittäin vakavaan henkiseen pahoinvointiin.

Tukea ja apua 

Manipuloivan äitiyden äärellä rajojen asettaminen on tärkeää. Kun toinen vanhempi ja mahdollisesti hänen uusi puolisonsa tietävät ketä he ovat, mitä he haluavat ja kuinka he haluavat lapsia kasvattaa, heidän ei tarvitse alistua tai reagoida manipuloivaan käytökseen.
Sekä konkreettisen että henkisen rajan laittaminen, itsen ja parisuhteen vahvistaminen ja yksityisyyden suojaaminen sekä riittävä etäisyys ovat keinoja estää tai minimoida pelaaminen. Omien pelkojen ja sattumisten näkyväksi tuleminen ja tiedostaminen ovat tärkeää.  Pelosta käsin ohjautuminen antaa lisää keinoja vallan käyttöön.
Usein tällaiseen dynamiikkaan tarvitaan kuitenkin myös ulkopuolista tukea.

Tarvitsetko tukea tai apua uusperheasioissa?
Ota yhteyttä [email protected] tai 045 – 6616775.
Mikäli vastaustausta ei kuulu, muistathan tarkistaa roskapostikansion tai gmailissa myös tarjouskansion.