fbpx

KORONA JA UUSPERHE

 

 

 

 

KORONAVIRUS JA UUSPERHE

Päivitetty 11.6.2020

Sivut eivät ole viranomaissivut. 
Sivuja päivitetään sitä mukaan kun THL:ltä ja hallitukselta tulee uusia linjauksia.

 

UUTTA:
Tuleeko elatusmaksut maksaa?
HUS on tarkentanut lasten riskiryhmiin kuulumista. Katso alta kohta kysymykset. 
THL on lisännyt uusperheet viralliseen tiedotukseen, katso linjaukset alta.

Koronavirus on aihe kaikkien huulilla, myös uusperheellisten. Miten toimia tilanteessa, jossa lapsella on kaksi kotia? Löydänkö luottamuksen, että toisessa perheessä hygienia ja suojautuminen hoidetaan asianmukaisesti. Entä jos lapsi asetetaan karanteenin koronan takia tai sairastuu? Kuka hoitaa lapsia ja kuka jää karanteenin ajaksi kotiin? Miten kustannukset ja tulonmenetykset vaikuttavat elämääni? Onko eksä vastuussa niistä?  Entä jos kyseessä onkin äitipuoli tai isäpuoli?

Kun uusperhettä kohtaa tällainen ulkopuolinen, koko yhteiskuntaa koskeva voima nostaa se usein pintaan myös kaiken sen epävarmuuden, luottamattomuuden ja ristiriidat, joita ehkä on pystytty normaalioloissa vielä piilottelemaan: itseltä ja toisilta. Mutta kun sairaudenuhka kohdistuu itseen ja läheisiin, nämä pinnan alla olevat kysymykset nousevat usein esiin. Näin koronasta tulee myös väline käsitellä muita perheiden välisiä asioita.

Koronavirus on kuitenkin tauti, joka voi olla riskiryhmille hengenvaarallinen. Jos mietimme toimintatapaa lapsen kahden eri perheen välillä, on tämä lähtökohta, joka tulisi ottaa ohjenuoraksi: meistä kukaan ei tahdo olla edesauttamassa toisen ihmisen hengenvaarallista tilaa – ja samalla kaikintavoin pyritään mahdollistamaan lapsen ja vanhempien mahdollisuus tavata toisiaan. Yhteistyöllä ja hyvällä tahdolla, ymmärtäen että tilanne on kaikille haastava, voimme löytää tavan toimia myös koronaviruksen aikana. Toinen asia joka tulisi ottaa huomioon on, että liikkuvuutta vähennetään mahdollisuuksien mukaan. Meritien konsultoidessa THL:ää olivat nämä kaksi: liikkumisen mahdollinen rajoittaminen perheen harkinnan mukaan sekä riskiryhmäläisten suojaaminen vahvoina suosituksina. 

 

Mikäli tarvitset tukea tai apua tilanteeseesi, jätä soittopyyntö taru.meritie[at]uusperhe.fi tai 045-661 6775. Lyhyet yksittäiskonsultaatiot ovat maksuttomia. 
Pyrin vastaamaan soittopyyntöön 4 päivän sisällä. 

 

THL:n OHJEISTUS:

Miten lapsen tapaamsoikeus ja vuoroasuminen järjestetään poikkeusoloissa?

”Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tätä oikeutta on vaalittava myös poikkeusoloissa.

Ohjeita vanhemmille:

  • Toteuttakaa lapsen tapaamisoikeus ja vuoroasuminen aiemmin päätetyllä tavalla, jos se on mahdollista.
  • Tehkää yhteisymmärryksessä tavanomaisista tapaamis- tai asumisjärjestelyistä poikkeavia tilapäisiä ratkaisuja, jos siihen on tarvetta.
  • Pohtikaa lapsenne tilannetta yhdessä. Vanhempien yhteistyö luo lapselle turvallisuudentunnetta ja kunnioittaa hänen oikeuksiaan.
  • Toteuttakaa tapaamisjärjestelyt lapsen sekä hänen lähipiirinsä terveyttä ja turvallisuutta ajatellen.
  • Kuljettakaa lapsi toisen vanhemman luokse tavalla, jossa kontaktit toisten ihmisten kanssa ovat mahdollisimman vähäisiä.
  • Ottakaa järjestelyissä huomioon myös se, onko lapsen kodeissa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä.
  • Jos lapsen toisessa perheessä jokin perheenjäsen sairastuu, pitäkää lapsi siinä perheessä, jossa hänellä ei ole riskiä sairastua.
  •  Jos lapsi saa koronavirustaudin, hänen on parannuttava ennen tavanomaisiin järjestelyihin palaamista. Lapsen sairastuessa paikalla oleva lapsen huoltaja on vastuussa hoidosta.
  •  Jos viranomaiset ovat määränneet teidät karanteeniin, noudattakaa karanteenin virallisia ohjeita. Lapsi ei voi mennä karanteenikotiin tai poistua sieltä karanteenin aikana. Myös viranomaisen ohjeita karanteenia vastaavista olosuhteista tulee noudattaa lapsen tapaamis- ja asumisjärjestelyiden toteuttamisessa. Katso kohta Karanteeni, eristys ja karanteenia vastaavat olosuhteet)
  • Hyödyntäkää puheluita ja videopuheluita yhteydenpidossa, jos kasvokkaisia tapaamisia täytyy vähentää muiden ihmisten suojelemiseksi.”

Lähde:

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/usein-kysyttya-koronaviruksesta-covid-19

 

KYSYMYKSIÄ  KORONAEPIDEMIASTA SUHTEESSA UUSPERHEESEEN  (Vastaajana Taru Meritie)

1. Olen riskiryhmäläinen ja lapset käyvät meillä tapaamissopimuksen mukaisesti 4 päivää kuukaudessa. Lasten toinen vanhempi tahtoo että lapset tulevat meille, mutta en uskaltaisi tässä kohtaa ottaa lapsia vastaan. Miten toimimme?
– Ensijaisesti kannattaa yrittää neuvotella lasten toisen vanhemman kanssa tapaamisista. Mutta jos sopuun ei päästä, on teillä etähuoltajana mahdollisuus olla ottamatta lapsia vastaan: Lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan. Pakolla toteutettua tapaamista ei voida pitää lapsen edun mukaisena. Toki tämä voi johtaa asioiden riitautumiseen ja jatkotoimenpiteisiin jossa otetaan huomioon kokonaistilanne.

2. Jos lapset ovat enemmän etävanhemmalla kuin normaalisti, pitääkö elatusapu maksaa?

Korona-aika on poikkeuksellinen eikä laki ota suoraan kantaa tällaisen tilanteen hoitamiseen. Mikäli tilanne on riitainen suosittelen aina lakimiehen konsultointia. Jos kuitenkin asiaa tarkastellaan voimassa olevan lain mukaisesti,
elatusapu tulee suorittaa, ellei vanhemmat pääse yhteiseen sopimukseen tilapäisestä muutoksesta. Mikäli tällainen tilapäinen sopimus tehdään, on se hyvä tehdä kirjallisesti mahdollisia riitatilanteita ajatellen. On hyvä myös huomioida, että lasten elatukset eivät myöskään viikko-viikko tai muilla vastaavilla tasajärjestelyillä mene välttämättä niin, ettei elatusmaksuja makseta. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, kulujen tasajako ei ole välttämättä oikeudenmukainen ratkaisu. Se vanhempi, jolla on suurempi elatuskyky, voidaan velvoittaa suorittamaan lapselleen elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi vuorollaan huolehtisi lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti.

Jos sopimukseen ei päästä, on lähtökohta se, että elatusavut maksetaan normaalisti.
Elatusapusopimuksen muuttaminen on perusteltua, jos laskelman lopputuloksena saatava elatusavun määrä poikkeaa aikaisemmin vahvistetusta elatusavun määrästä vähintään 15 %. Lisäksi edellytetään, ettei muutos ole lyhytaikainen, ja että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.

Elatusvelvollinen ei voi yksipuolisesti jättää vahvistettua elatusapua suorittamatta. Lapsen kanssa kirjoilla oleva vanhempi voi toimittaa vahvistetun alkuperäisen elatussopimuksen Kelalle ja hakea elatustukea elatusavun laiminlyönnin perusteella. Elatusapua voi periä myös suoraan ulosottoteitse.

Elatusavun muutoksen ajankohta voidaan katsoa takautuvasti k siitä ajankohdasta kun
muutostarpeesta on oltu yhteydessä ensimmäistä kertaa lastenvalvojaan.

Huom: tämä ei ole viranomaisohjeistus eikä lakimiehen juridinen neuvonta.  Riitatilanteissa suosittelemme olemaan yhteydessä lakiasiantoimistoon tai kunnan lastenvalvojaan.Suosittelen uusperheiden juridisiin  perheoikeudellisiin asioihin  erikoistunutta lakitoimisto Pro Laki Oy:tä. 

3.THL ohjeistaa: ” Jos lapsen toisessa perheessä jokin perheenjäsen sairastuu, pitäkää lapsi siinä perheessä, jossa hänellä ei ole riskiä sairastua.”Eli jos bio sairastuu, niin lapset pitäisi siitää toiseen perheeseen?  

– THL vastaus kysymykseen 30.3 ( puhelu kello 16.48 THL neuvontapuhelin- Taru Meritie). Ohjeistus tarkoittaa sitä, että jos aikuinen sairastuu ja lapset ovat toisella vanhemmalla, lapsia ei siirretä sairaan vanhemman luokse. Jos taasen sairastuminen tapahtuu niin, että lapset ovat sairastuneen luona, ei lapsia tulisi siirtää, sillä heillä voi olla jo tartunta ja näin he voivat tartuttaa toisen perheen.  
Kirjoittajan lisäys: Kuitenkin lopulta vastuun päätöksistä tekee vanhemmat ja kantavat siitä vastuun. 

4. Miten soveltaa  tapaamisoikeutta, THL:n ohjeistuksia ja erinäisiä lakeja tässä tilanteessa? 
Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori kertoo että yksiselitteistä vastausta ei ole: Kaiken keskiössä on lapsen etu. Jos lapsi joutuu vaaraan tapaamistilanteessa tai välittää tartunnan lähihoitajalle, silloin pitäisi ensisijaisesti sopimalla minimoida riski. Mutta tämä malli sopii huonosti riitaisiin tapaamisiin ja todella huonosti valvottuihin tapaamisiin. Lainsäätäjä ei ole yksinkertaisesti ajatellut tällaisia ongelmia asettaessaan kriteerejä tapaamisoikeudelle. Tottakai aina voisi hakea tuomioistuimelta uutta ratkaisua tapaamisoikeudesta, mutta se kestää kuukausia, eikä ratkaise ongelmaa.” 
Myös lakimiehet vahvistavat asian: kaikki tapaukset on yksilöllisiä eikä tässä erityistilanteessa ei kukaan voi antaa vastausta ” tee näin”. Lopulta vastuun päätöksstä kantaa vanhemmat ja mikäli tilanne menisi oikeuteen, oikeuslaitos tekisi lopulta päätökset. Tilanteissa on kuitenkin hyvä pyrkiä yhteistyöhön, viranomaisten ohjeistuksiin ja etsiä ratkaisuja tätä kautta. Mikäli tilanne on riitainen, kirjallinen viestintä on jatkoa ja näyttöä ajatellen paras viestintätapa. Kovin riitaisissa tapauksissa on hyvä konsultoida lakimiestä. 

5.Mitä jos toinen vanhemmista estää tapaamiset?

Mikäli lähivanhempi ei noudata tapaamissopimusta on ainoa tie vaatia tapaamissopimuksen täytäntöönpanoa käräjäoikeudessa. Lainsäädännössä tällaiseen poikkeustilanteeseen ei ole suoranaisesti varauduttu. On kuitenkin todettu, että käräjäoikeuden on hylättävä hakemus tapaamisoikeuden täytäntöönpanosta, jos täytäntöönpano olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi on selvästi lapsen edun vastaista. Tapaamisoikeuden täytäntöönpano voi siis joissain tilanteissa estyä lapsen edun vastaisena. Se, missä tilanteessa tapaamisen täytäntöönpano katsotaan lapsen edun vastaiseksi, jää kuitenkin tapauskohtaisen harkinnan varaan ja viime kädessä oikeuden ratkaistavaksi.( (Lähde ProLaki)

6. Kuulunko riskiryhmään? 

HUS on määritellyt lasten riskisryhmät omassa ohjeistuksessaan. Löydät määritykset tästä linkistä. 
THL:n riskiryhmämäärityksen löydät tästä linkistä. 

7. Toisessa perheessä on tehty ulkomaanmatka, miten lapsen tapaamisten  kanssa tulisi toimia?

Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. THL suosittelee omaehtoista karanteenia ulkomaalla matkustaville ja THL ohjeistaa myös että jos henkilö on 
asetettu karanteeniin, ei lapsen tulisi käydä tässä perheessä. Karanteenissa on kuitenkin kyse omaehtoisesta, eli vapaaehtoisesta karanteenista ja 
näin ollen harkinta siitä, onko sitä tarve soveltaa tapaamissopimukseen jää vanhempien vastuulle. Arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon mm matkustuskohteen koronatilanne. 

8. Tarvitsenko todistuksia kun menen / lapseni menee tapaamaan vanhempaa ja ylittää Uudenmaan rajan?
Poliisi ohjeistaa rajan ylityksessä lasten tapaamisissa seuraavasti: ”Luotettava, uskottava, perusteltu ja riittävä suullinen selvitys riittää. Voit myös esittää lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehdyn sopimuksen.” ( Lähde: https://www.poliisi.fi/liikkumisrajoitukset)

9. Keneltä apua?

  • THL:n neuvontapuhelin
  • Kunnan lastenvalvojat
  • Lastensuojelu
  • Lakimiespalvelut
  • Apua sovitteluun voi hakea myös yksityiseltä sektorilta, kuten uusperhe.fi -palveluista

 

TARVITSETKO LAKIMIESAPUA? 

Suosittelemme perheoikeudellisiin asioihin erikoistunutta Pro Laki Oy:tä. 

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: