UUSPERHE JA KORONA
KORONAVIRUS JA UUSPERHE
Päivitetty 30.12.2020
Sivut eivät ole viranomaissivut.
SIvuston lopusta löydät kysymyksiä ja vastauksia COVID19-vaikutuksesta uusperheeseen
—
Miten toimia koronansuojausten ja rokotteiden kanssa tilanteessa, jossa lapsella on kaksi kotia? Löydänkö luottamuksen, että toisessa perheessä hygienia ja suojautuminen hoidetaan asianmukaisesti. Entä jos lapsi asetetaan karanteenin koronan takia tai sairastuu? Kuka hoitaa lapsia ja kuka jää karanteenin ajaksi kotiin? Miten kustannukset ja tulonmenetykset vaikuttavat elämääni? Onko eksä vastuussa niistä? Entä jos kyseessä onkin äitipuoli tai isäpuoli? Kuka päättää rokotteesta?
Kun uusperhettä kohtaa tällainen ulkopuolinen, koko yhteiskuntaa koskeva voima nostaa se usein pintaan myös kaiken sen epävarmuuden, luottamattomuuden ja ristiriidat, joita ehkä on pystytty normaalioloissa vielä piilottelemaan: itseltä ja toisilta. Mutta kun sairauden uhka kohdistuu itseen ja läheisiin, nämä pinnan alla olevat kysymykset nousevat usein esiin. Näin koronasta tulee myös väline käsitellä muita perheiden välisiä asioita.
Koronavirus on kuitenkin tauti, joka voi olla riskiryhmille hengenvaarallinen. Jos mietimme toimintatapaa lapsen kahden eri perheen välillä, on tämä lähtökohta, joka tulisi ottaa ohjenuoraksi: meistä kukaan ei tahdo olla edesauttamassa toisen ihmisen hengenvaarallista tilaa – ja samalla kaikintavoin pyritään mahdollistamaan lapsen ja vanhempien mahdollisuus tavata toisiaan. Yhteistyöllä ja hyvällä tahdolla, ymmärtäen että tilanne on kaikille haastava, voimme löytää tavan toimia myös koronaviruksen aikana.
Mikäli tarvitset tukea tai apua tilanteeseesi, jätä soittopyyntö taru.meritie[at]uusperhe.fi tai 045-661 6775.
Huom: tämä ei ole viranomaisohjeistus eikä lakimiehen juridinen neuvonta. Riitatilanteissa suosittelemme olemaan yhteydessä THL:n lakiasiantoimistoon tai kunnan lastenvalvojaan.Suosittelen uusperheiden juridisiin perheoikeudellisiin asioihin erikoistunutta lakitoimisto Pro Laki Oy:tä.
THL:n OHJEISTUS UUSPERHEELLISILLE COVID19:
Miten lapsen tapaamsoikeus ja vuoroasuminen järjestetään poikkeusoloissa?
”Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tätä oikeutta on vaalittava myös poikkeusoloissa.”
Ohjeita uusperheen vanhemmille:
-
- Toteuttakaa lapsen tapaamisoikeus ja vuoroasuminen aiemmin päätetyllä tavalla, jos se on mahdollista.
- Tehkää yhteisymmärryksessä tavanomaisista tapaamis- tai asumisjärjestelyistä poikkeavia tilapäisiä ratkaisuja, jos siihen on välttämätöntä tarvetta. Kiinnittäkää ratkaisussa huomiota lapsen oikeuksien toteutumiseen, kuten oikeuteen pitää yhteyttä hänelle läheisiin henkilöihin.
- Pohtikaa lapsenne tilannetta yhdessä. Vanhempien yhteistyö luo lapselle turvallisuudentunnetta ja kunnioittaa hänen oikeuksiaan.
- Toteuttakaa tapaamisjärjestelyt lapsen sekä hänen lähipiirinsä terveyttä ja turvallisuutta ajatellen.
- Kuljettakaa lapsi toisen vanhemman luokse tavalla, jossa kontaktit toisten ihmisten kanssa ovat mahdollisimman vähäisiä.
- Ottakaa järjestelyissä huomioon myös se, onko lapsen kodeissa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Näin ollen esimerkiksi perheessä jossa yksi lapsi on riskiryhmään kuuluva ja muut eivät, voidaan riskiryhmään kuuluvan osalta toteuttaa vahvempia suojaamistoimia kuin muiden lasten osalta.
- Jos lapsen toisessa perheessä jokin perheenjäsen sairastuu, pitäkää lapsi siinä perheessä, jossa hänellä ei ole riskiä sairastua.
- Jos lapsi saa koronavirustaudin, hänen on parannuttava ennen tavanomaisiin järjestelyihin palaamista. Lapsen sairastuessa paikalla oleva lapsen huoltaja on vastuussa hoidosta.
- Jos viranomaiset ovat määränneet teidät karanteeniin, noudattakaa karanteenin virallisia ohjeita. Lapsi ei voi mennä karanteenikotiin tai poistua sieltä karanteenin aikana. Myös viranomaisen ohjeita omaehtoisesta karanteenista tulee noudattaa lapsen tapaamis- ja asumisjärjestelyiden toteuttamisessa.
Karanteeni ja eristys
Ohjeet omaehtoiseen karanteeniin (Matkustaminen ja koronaviruspandemia -sivu) - Hyödyntäkää puheluita ja videopuheluita yhteydenpidossa, jos kasvokkaisia tapaamisia täytyy vähentää muiden ihmisten suojelemiseksi.
Lähde: THL
KYSYMYKSIÄ KORONASTA SUHTEESSA UUSPERHEESEEN (Vastaajana Taru Meritie)
1. Korona ja rokote
Kuka päättää rokotteen ottamisesta lapselle?
Oikeusasiamiehes Petri Jääskeläisen ratkaisussa (17.6.2011 4640/4/09) koskien sikainfluenssarokotusta sekä apulaisoikeusasimies Maija
Sakslilinin ratkaisussa (19.12.2019 EOAK/3128/2018) koskien MPR-rokotusta todetaan molemmissa että lähtökohtaisesti silloin kun lapsi ei ole kykeneväinen päättämään itse rokotuksesta, rokotuksesta päättävät lapsen huoltajat yhdessä. Joissain tapauksissa kuitenkin voi olla perustelua potilaslain 9 § 4 momentin nojalla rokottaa lapsi ilman huoltajien suostumusta lasten henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. Yksiselitteistä vastausta ei siis tähän ole.
2. Korona ja tapaamissopimukset
Olen riskiryhmäläinen ja lapset käyvät meillä tapaamissopimuksen mukaisesti 4 päivää kuukaudessa. Lasten toinen vanhempi tahtoo että lapset tulevat meille, mutta en uskaltaisi tässä kohtaa ottaa lapsia vastaan. Miten toimimme?
Riskiryhmään kuuluvaa vanhempaa ei voida velvoittaa tapaamisiin. Sitä vanhempaa, jota kohtaan tapaamisoikeus on vahvistettu, ei voida velvoittaa noudattamaan tapaamissopimusta vastoin hänen tahtoaan. Ensijaisesti kannattaa yrittää neuvotella lasten toisen vanhemman kanssa tapaamisista. Mutta jos sopuun ei päästä, on teillä etähuoltajana mahdollisuus olla ottamatta lapsia vastaan: Lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan. Pakolla toteutettua tapaamista ei voida pitää lapsen edun mukaisena. Toki tämä voi johtaa asioiden riitautumiseen ja jatkotoimenpiteisiin jossa otetaan huomioon kokonaistilanne.
Huom: tämä ei ole viranomaisohjeistus eikä lakimiehen juridinen neuvonta. Riitatilanteissa suosittelemme olemaan yhteydessä THL:nlakiasiantoimistoon tai kunnan lastenvalvojaan
2. Korona ja elatusapu
Jos lapset ovat enemmän etävanhemmalla kuin normaalisti, pitääkö elatusapu maksaa?
Korona-aika on poikkeuksellinen eikä laki ota suoraan kantaa tällaisen tilanteen hoitamiseen. Mikäli tilanne on riitainen suosittelen aina lakimiehen konsultointia. Jos kuitenkin asiaa tarkastellaan voimassa olevan lain mukaisesti,
elatusapu tulee suorittaa, ellei vanhemmat pääse yhteiseen sopimukseen tilapäisestä muutoksesta. Mikäli tällainen tilapäinen sopimus tehdään, on se hyvä tehdä kirjallisesti mahdollisia riitatilanteita ajatellen. On hyvä myös huomioida, että lasten elatukset eivät myöskään vuoroviikko tai muilla vastaavilla tasajärjestelyillä mene välttämättä niin, ettei elatusmaksuja makseta. Elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Jos vanhemmilla on hyvin erilainen elatuskyky, kulujen tasajako ei ole välttämättä oikeudenmukainen ratkaisu. Se vanhempi, jolla on suurempi elatuskyky, voidaan velvoittaa suorittamaan lapselleen elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi vuorollaan huolehtisi lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti.
Jos sopimukseen ei päästä, on lähtökohta se, että elatusavut maksetaan normaalisti.
Elatusapusopimuksen muuttaminen on perusteltua, jos laskelman lopputuloksena saatava elatusavun määrä poikkeaa aikaisemmin vahvistetusta elatusavun määrästä vähintään 15 %. Lisäksi edellytetään, ettei muutos ole lyhytaikainen, ja että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.
Elatusvelvollinen ei voi yksipuolisesti jättää vahvistettua elatusapua suorittamatta. Lapsen kanssa kirjoilla oleva vanhempi voi toimittaa vahvistetun alkuperäisen elatussopimuksen Kelalle ja hakea elatustukea elatusavun laiminlyönnin perusteella. Elatusapua voi periä myös suoraan ulosottoteitse.
Elatusavun muutoksen ajankohta voidaan katsoa takautuvasti siitä ajankohdasta kun
muutostarpeesta on oltu yhteydessä ensimmäistä kertaa lastenvalvojaan.
Huom: tämä ei ole viranomaisohjeistus eikä lakimiehen juridinen neuvonta. Riitatilanteissa suosittelemme olemaan yhteydessä THL:n, lakiasiantoimistoon tai kunnan lastenvalvojaan.
3. Koronaan sairastuminen, karanteeni ja tapaamiset
THL ohjeistaa: ” Jos lapsen toisessa perheessä jokin perheenjäsen sairastuu, pitäkää lapsi siinä perheessä, jossa hänellä ei ole riskiä sairastua.”Eli jos bio sairastuu, niin lapset pitäisi siitää toiseen perheeseen?
Jos lapsi sairastuu koronavirukseen, ei tapaamista voida toteuttaa
Jos viranomaiset ovat määränneet teidät karanteeniin, noudattakaa karanteenin virallisia ohjeita. Lapsi ei voi mennä karanteenikotiin tai poistua sieltä karanteenin aikana. Myös viranomaisen ohjeita omaehtoisesta karanteenista tulee noudattaa lapsen tapaamis- ja asumisjärjestelyiden toteuttamisessa.
THL vastaus kysymykseen 30.3 ( puhelu kello 16.48 THL neuvontapuhelin- Taru Meritie). Jos aikuinen sairastuu koronaoireisiin ja lapset ovat toisella vanhemmalla, lapsia ei siirretä sairaan vanhemman luokse. Jos taasen sairastuminen tapahtuu niin, että lapset ovat sairastuneen luona, ei lapsia tulisi siirtää, sillä heillä voi olla jo tartunta ja näin he voivat tartuttaa toisen perheen.
Kirjoittajan lisäys: Kuitenkin lopulta vastuun päätöksistä tekee vanhemmat ja kantavat siitä vastuun.
Kuitenkin lähtökohtaisest koronavirus tai poikkeustila itsessään ei ole peruste jättää noudattamatta käräjäoikeuden päätöstä tai lastenvalvojalla vahvistettua sopimusta lapsen tapaamisoikeudesta. Tapaamisjärjestelyissä tulee kuitenkin huomioida lapsen ja hänen lähipiirinsä terveys ja turvallisuus THL:n suositusten mukaan. Epidemiaa ei saa missään tapauksessa käyttää lapsen vieraannuttamiseen toisesta vanhemmasta. Toisaalta lapsen terveyden: myös muiden perheessä olevien lasten terveyden turvaaminen, silloin jos kodissa on lapsia jotka ovat riskiryhmässä, on painava syy siihen, ettei tapaamista voida toteuttaa. Mikäli tapaamisia ei voida toteuttaa normaalisti, tulee vanhempien sopia, miten lapsen ja etävanhemman suhdetta voidaan tukea epidemian aikana ja miten yhteyttä käytännössä ylläpidetään.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori kertoo että yksiselitteistä vastausta ei ole: ”Kaiken keskiössä on lapsen etu. Jos lapsi joutuu vaaraan tapaamistilanteessa tai välittää tartunnan lähihoitajalle, silloin pitäisi ensisijaisesti sopimalla minimoida riski. Mutta tämä malli sopii huonosti riitaisiin tapaamisiin ja todella huonosti valvottuihin tapaamisiin. Lainsäätäjä ei ole yksinkertaisesti ajatellut tällaisia ongelmia asettaessaan kriteerejä tapaamisoikeudelle. Tottakai aina voisi hakea tuomioistuimelta uutta ratkaisua tapaamisoikeudesta, mutta se kestää kuukausia, eikä ratkaise ongelmaa.”
Myös lakimiehet vahvistavat asian: kaikki tapaukset on yksilöllisiä eikä tässä erityistilanteessa ei kukaan voi antaa vastausta ” tee näin”. Lopulta vastuun päätöksstä kantaa vanhemmat ja mikäli tilanne menisi oikeuteen, oikeuslaitos tekisi lopulta päätökset. Tilanteissa on kuitenkin hyvä pyrkiä yhteistyöhön, viranomaisten ohjeistuksiin ja etsiä ratkaisuja tätä kautta. Mikäli tilanne on riitainen, kirjallinen viestintä on jatkoa ja näyttöä ajatellen paras viestintätapa. Kovin riitaisissa tapauksissa on hyvä konsultoida lakimiestä.
Huom: tämä ei ole viranomaisohjeistus eikä lakimiehen juridinen neuvonta. Riitatilanteissa suosittelemme olemaan yhteydessä THL:N , lakiasiantoimistoon tai kunnan lastenvalvojaan.
5. Korona: en näe lastani
Mitä jos toinen vanhemmista estää tapaamiset?
Epidemiaa ei saa missään tapauksessa käyttää lapsen vieraannuttamiseen toisesta vanhemmasta. Mikäli lähivanhempi ei noudata tapaamissopimusta on ainoa tie vaatia tapaamissopimuksen täytäntöönpanoa käräjäoikeudessa.
Lainsäädännössä tällaiseen poikkeustilanteeseen ei ole suoranaisesti varauduttu. On kuitenkin todettu, että käräjäoikeuden on hylättävä hakemus tapaamisoikeuden täytäntöönpanosta, jos täytäntöönpano olosuhteiden muuttumisen tai muun syyn vuoksi on selvästi lapsen edun vastaista. Tapaamisoikeuden täytäntöönpano voi siis joissain tilanteissa estyä lapsen edun vastaisena. Se, missä tilanteessa tapaamisen täytäntöönpano katsotaan lapsen edun vastaiseksi, jää kuitenkin tapauskohtaisen harkinnan varaan ja viime kädessä oikeuden ratkaistavaksi.( (Lähde ProLaki)Huom: tämä ei ole viranomaisohjeistus eikä lakimiehen juridinen neuvonta. Riitatilanteissa suosittelemme olemaan yhteydessä THL:n, lakiasiantoimistoon tai kunnan lastenvalvojaan.
6. Kuulunko riskiryhmään?
HUS on määritellyt lasten riskisryhmät omassa ohjeistuksessaan. Löydät määritykset tästä linkistä.
THL:n riskiryhmämäärityksen löydät tästä linkistä.
7. Toisessa perheessä on tehty ulkomaanmatka, miten lapsen tapaamisten kanssa tulisi toimia?
Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. THL ohjeistaa että jos henkilö on asetettu karanteeniin, ei lapsen tulisi käydä tässä karanteeniperheessä. Karanteenissa on kuitenkin kyse omaehtoisesta, eli vapaaehtoisesta karanteenista ja
näin ollen harkinta siitä, onko sitä tarve soveltaa tapaamissopimukseen jää vanhempien vastuulle. Arvioinnissa on hyvä ottaa huomioon mm matkustuskohteen koronatilanne.
Huom: tämä ei ole viranomaisohjeistus eikä lakimiehen juridinen neuvonta. Riitatilanteissa suosittelemme olemaan yhteydessä THL:n, lakiasiantoimistoon tai kunnan lastenvalvojaan.
9. Keneltä apua?
- THL:n neuvontapuhelin
- Kunnan lastenvalvojat
- Lastensuojelu
- Lakimiespalvelut
- Apua sovitteluun voi hakea myös yksityiseltä sektorilta, kuten uusperhe.fi -palveluista
TARVITSETKO LAKIMIESAPUA?
Suosittelemme perheoikeudellisiin asioihin erikoistunutta Pro Laki Oy:tä.