fbpx

 

 

 

 

UUSIOPERHE VAI UUSPERHE – TERMIT UUSPERHEESSÄ  

 

 

Uusperheessä termien merkitys on merkityksellinen. Kuinka sinua kutsutaan, identifioi myös asemaasi perheessä sekä yhteiskunnassa. Ohessa muutamia uusperheissä käytettyjä termejä. Mikäli löydät käytöstäsi muita termejä tai toimivia ehdotuksia, voit lähettää niitä taru.meritie[at]entente.fi. Otan ilolla kaikki ehdotukset vastaan. 

UUSPERHE – Virallisen määrityksen mukaan uusperhe on perhe, jossa alle 18-vuotiaat lapset ovat kirjoilla, mutta toinen aikuinen ei ole heidän biologinen vanhempansa. Yleisesti uusperheeksi kuitenkin määritellään myös perhe, jossa lapset eivät ole kirjoilla, kuten etä-vanhemman perhe tai myös perheet joissa lapset ovat jo aikuisia, eivätkä edes välttämättä asu enää kotona. 

UUSIOPERHE – perhe joka on ollut perhe, hajonnut ja tullut uudestaan yhteen. 

ÄITIPUOLI – Synonyymeja ovat mm bonusäiti, bonari, mama, emo, äityli,  isänvaimo, tai etunimi/lempinimi.

ISÄPUOLI  -synonyymeja ovat mm bonuisä, bonari, fade, dädi, äidinmies, tai etunimi/ lempinimi.

SISKOT JA VELJET – uusperheessä voi olla sisaruksia joilla on toinen yhteinen vanhempi tai ei lainkaan yhteistä vanhempaa tai niin etttä vanhemmat ovat molemmat yhteisiä, mutta sisarukset eivät omaa samaa vanhempaa. Sisaruksia ja veljiä voidaan kutsua esimerkiksi siskoiksi, veljeksi, veikoiksi, systereiksi, bonussisaruksiksi tai sisarpuoliksi, puolisisaruksiksi tai uussisaruksiksi syrraksi tai borraksi. 

ETÄ-VANHEMPI – vanhempi jonka luona biologiset lapset eivät ole kirjoilla. Etävanhemman ja lähivanhemman juridiset oikeudet ovat erilaiset sekä elatusapu, että tapaamisasioissa. 

ETÄ-KOTI – koti jossa lapsi ei ole kirjoilla. Lapselle tämä voi olla myös toinen koti, iskä/äidin ( ja hänen puolison)  koti, paikanmääreen mukaan esim ”Helsingin koti” tai ihan vain koti.

LÄHIKOTI  -koti jossa lapsi on kirjoilla. Lapselle tämä koti voi olla myös toinen koti, äidin/isän (ja hänen puolison) koti, paikanmääreen mukaan ”Helsingin koti”, tai ihan vain koti.

JURIDINEN VANHEMMUUS VS JURIDINEN HUOLTAJUUS  – Juridinen vanhemmuus ja juridinen huoltajuus ovat kaksi eri asiaa, jotka on hyvä erottaa toisistaan: Juridisena vanhempana voi toimia biologinen vanhempi, synnyttäjän, aviomies, lapsen isyyden/äitiyden tunnustanut henkilö tai adoptiovanhempi. Juridisena huoltajan taas myös sellainen vanhempi, joka vastaa lapsen huollosta arjessa. Huoltajia voi olla siis olla useampi kuin kaksi, mutta juridisia vanhempia enintään kaksi. Juridisella huoltajalla on oikeus olla mukana lapsen asioista päättämisessä sekä tiedonsaantioikeus lapsen asioista mutta juridisella vanhemmalla tätä oikeutta ei ole ilman huoltajuutta. Huoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lapseen, juridisella vanhemmalla on. Lapsella on lainsäädännön mukaan oikeus tavata juridista vanhempaa, mutta juridista huoltajuutta tämä lainsäädäntö ei koske. Myös perintäoikeutta huoltajaan ei lapsella ole.

SOSIAALINEN VANHEMMUUS- Sosiaalinen vanhemmuus on lähellä juridista huoltajuutta, mutta siihen ei liity juridisia oikeuksia tai velvoitteita. Sosiaalinen vanhempi on mukana lapsen arjessa.

PSYYKKINEN VANHEMMUUS -Psyykkisessä vanhemmuudessa vanhemmuusside pohjautuu kokemukseen ja tunteeseen: lapsi kokee aikuisen vanhemmakseen.

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: