”Tarusta huokuu aidosti välittävä asenne, ja hän työskentelee hyvin intensiivisesti ja vaivaa nähden asiakkaansa kanssa. Hänen tapaamisistaan on suurta apua ja eri näkökulmat tulevat käsiteltyä. Taru toimi vaikeiden ja ahdistuneiden pohdintojen äärellä itsetuntoa vahvistavana ja eheyttävänä peilinä tällaiselle väsyneelle uusperheen äidille, joka on muutoin tottunut peilaamaan itseään vain toisten rikkinäisten ihmisten kautta.” -T-

”Tarun sellainen syvältä kumpuava aito kiinnostus myötäelää ja kannustaa on liikuttavaa. Olen käynyt Tarun vastaanotolla oman bonusäitiyteni näkökulmia ja haasteita purkamassa sekä myös yhdessä puolisoni kanssa. Taru havainnollistaa asioita hyvin, vie keskusteluja lempeästi eteenpäin ja on onnistunut nostamaan monta arkista tilannetta oivallukseksi, jotka kannustavat muutoksiin ja kasvuun jokapäiväisessä uusperhe-elämässä. ” -Päivi-

 ”Taru on ohjaajana tarkkanäköinen, kannustava ja hyvin empaattinen.  -Pia-

”Ihanaa saada olla oma itsensä ilman pelkoa mitä muut ajattelevat! Hyviä tehtäviä itsen äärellä
ja lämmin Taru auttamassa niiden purkamisessa.” -KK-

”Taru on ohjaajana tarkkanäköinen, kannustava ja hyvin empaattinen. Sekä kurssin etätehtävät että työskentely paikan päällä auttoi minua avaamaan silmiäni missä menen elämässäni ja sain myös konkreettista tukea ja työkaluja tilanteeni parantamiseen.” -I-

”Kolmen lapsen eroperheen isänä olin todella heikoilla elatus- ja huoltoaikasopimusten tekemisessä. Tarulta sain elintärkeää apua asioiden laittamisessa perspektiiviin, ja sain samalla suoraviivaiset käytännön ohjeet sopimustilanteessa toimimiseen. Vahva suositus.” -Ville-

Vertaistuki-ilta oli paljon enemmän kuin uskalsin odottaa. Suosittelen – Taru osaa asiansa ja tekee sen erittäin ammattitaitoisesti ja empaattisesti! -Katri-

”Taru rohkaisi minua osallistumaan miehen ongelmallisen teini-ikäisen lapsen kasvatuskeskusteluihin ja muutenkin osallistumaan enemmän hänen elämäänsä. Minä kuitenkin olen osaltani vastuussa lapsen toiminnan ohjauksesta käytännössä puolet ajasta. Rohkaistuin sanomaan asiasta miehelleni ja hän sanoi asiasta eksälleen, joka lopulta joutui hyväksymään sen, että olen osa lapsen kasvatusketjua. Ja että minusta voi olla jopa hyötyä lapsen asioista keskusteltaessa.” -PP-

Luin teoksen puhelimesta, sitten tarvitsin lisänäkymää ja luin tabletilta. Sitten piti tulostaa ja luin paperilta. Pitelin tekstiä käsissäni ja itkin. Äitipuoli itkee vaikka juuri sanottiin, että älä itke äitipuoli. Mikä se tämmönen teos on, jossa minun elämä on kirjoitettuna? Kaikki tunteet ja asiat avattuna, kipeimmätkin kohdat se on tähän kirjoitellut. Ja luin uudestaan ja uudestaan. Ja ymmärsin itsestäni lisää. Otin oikein yliviivaustussin ja merkkasin kohdat jotka huusi minulle tekstistä. Tussista loppui väri kesken, oranssi piti vaihtaa neonvihreään.

Luin vieläkin. Tajusin, että minä joka aina olen ollut vähän poikkeava olenkin nyt oikein kuin oppikirjasta, oikein stereotyyppi. Miten tässä näin kävi? Ja mistä tuo Meritie tietää meidän elämän näin tarkkaan. Taitaa olla muitakin, jotka painii samojen asioiden kanssa. Ehkäpä…

Kiitos sinulle Taru Meritie. Annoit sähköpostilla minulle juuri sen joululahjan, jota elämääni juuri nyt kaipasin.