UUSPERHEEN AJANKOHTAISET LAKIMUUTOKSET  

 

 

 

 

UUSPERHETTÄ KOSKEVAT  LAKIMUUTOKSET LÄHIAIKOINA

 

 

Lakiuudistuksen keskeisin tavoite on parantaa lapsen eduntoteutumista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa. Tavoitteena on myös saada lapsenhuoltolaki ajan tasalle siten, että  se vastaa yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia ja oikeuskäytäntöä. Lisäksi ehdotuksella pyritään vahvistamaan lapsen osallisuutta häntä koskevien asioiden käsittelyssä ja tehostamaan lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvien asioiden oikeuskäsittelyä. Osa lakimuutoksista on tullut jo voimaan, osa astuu voimaan joulukuussa 2019.

 

LAPSELLA VOI OLLA KAKSI LÄHIVANHEMPAA: Lähivanhemman ja etä vanhemman käsitteet muuttuvat ja vuoroasumisesta tulee tasa-arvoisempaa. Lain silmissä molemmat vanhemmat voivat olla lähivanhempia. Väestörekisteriin tulee kuitenkin ilmoittaa yksi vakituinen osoite.

 

PROSESSI BONUSVANHEMMAN SAAMISESTA OHEISHUOLTAJAKSI HELPOTTUU: Jatkossa  oheishuoltajuus voidaan hakea lastenvalvojalta.

 

UHKASAKKO TAPAAMISTEN VAIKEUTTAMISESTA: lapsenhuoltolain yleisiin säännöksiin ehdotetaan otettavaksi huoltajien nimenomainen velvollisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita. Lakiin ehdotetaan otettavaksi myös nykyistä selkeämpi säännös siitä, että molempien vanhempien on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhempaa voidaan rangaista uhkasakolla, jos tämä estää lapsen vierailuja toisen biologisen vanhemman luona, vaikeuttaa jotenkin tapaamista, ei noudata sovittuja aikoja. Sakko voi olla
1000-20 00 euroa.

 

VIERAANNUTTAMINEN: Laissa on jatkossa säännös siitä, että vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Lain henki on  kieltää kaikenlainen manipulointi ja muu epäasiallinen vaikuttaminen lapseen, esiintyipä se missä muodossa ja mistä syystä tahansa. Näillä ehdotuksilla pyritään tukemaan vanhempien ymmärrystä siitä, että lapsen tapaamisoikeus on lapselle tärkeä asia ja että sen estäminen on lapselle haitallista.  Lisäksi lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä otetaan jatkossa huomioon kyky varjella lapselle tärkeitä lähisuhteita, kuten vanhemman kyky asettaa lapsen tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle.

 

MUUN KUIN BIOLOGISEN VANHEMMAN TAPAAMISOIKEUS: Tapaamisoikeus voidaan jatkossa vahvistaa oikeudellisesti sitovalla tavalla myös lapsen ja hänelle erityisen läheisen henkilön välille. Lapselle erityisen läheisellä henkilöllä tarkoitetaan  sellaista henkilöä, jonka kanssa lapsella on erityisen läheinen, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde, kuten esimerkiksi samassa taloudessa asuva isovanhempi, tai biologisen entinen puoliso.

 

VELVOLLISUUS ILMOITTAA MUUTOSTA: lapsen vanhemmalle velvollisuus ilmoittaa etukäteen toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla on vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen.

 

TIETOJENSAANTIOIKEUS: Tietojensaantioikeutta koskevilla säännöksillä selkeytetään oikeustilaa kirjaamalla lakiin oikeuskäytäntö, jonka mukaan tuomioistuin voi tehdä päätöksen vanhemman tietojensaantioikeudesta, vaikka lapsen huolto on muutoin uskottu yksin toiselle vanhemmalle.

 

TAPAAMISKUSTANNUKSET:  Jatkossa vanhemmat vastaavat kuljetuksista ja matkakustannuksista yhdessä. Kuljetus- ja kuluvastuuta jaettaessa otetaan huomioon asianomaisten kyky vastata kuljetuksista samoin kuin myös muut olosuhteet eli esimerkiksi se, mistä syystä lisäkustannukset ovat aiheutuneet.

 

VUOROASUMINEN : Vuoroasuminen voidaan jatkossa kirjata väestötietojärjestelmään. Lapsella voi kuitenkin olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Etuuksiin kuten asumistukeen ja lapsilisän jakautumiseen, laki ei ole tuomassa muutoksia. Vuoroasumisen toteutuu kun lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajastaan kummankin vanhemman luona. 

ISÄ AUTOMAATTISESTI HUOLTAJAKSI SYNTYVÄLLE LAPSELLE:  Jatkossa isä voi tunnustaa lapsen omakseen jo ennen lapsen syntymää. Jos isä on tunnustanut isyyden ennen lapsen syntymää hänestä tulee suoraan äidin ohella huoltaja lapselle.

 

VÄKIVALLALTA SUOJELU: Lain yleisiä säännöksiä täsmennetään säätämällä huoltajien velvollisuudeksi suojella lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

 

TOISTUVAT OIKEUDENKÄYNNIT: Toistuvat huoltoriidat ovat lapsen kannalta vahingollisia ja kuormittavat koko perhettä. Tällaisten tilanteiden ehkäisemiseksi lapsenhuoltolakiin on jatkossa  säännös, jonka mukaan tuomioistuimen tulisi hylätä sopimuksen tai päätöksen muuttamista koskeva hakemus jo kirjallisessa menettelyssä, jos hakemuksen perusteet ja asian aiemmat käsittelyt huomioon ottaen on selvää, että hakemus ei ylitä muutoskynnystä.

%d bloggaajaa tykkää tästä: