fbpx

KORONA JA UUSPERHE -KYSELY

 

 

 

 

 

KORONAVIRUS JA UUSPERHE-KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET

 

Tutkimus toteutettiin13-27.huhtikuuta valtakunnallisena kyselytutkimuksena ja siihen osallistui 806 henkilöä. Kohderyhmänä uusperheelliset aikuiset 97 % vastaajista oli naisia ja 88 % vastaajista oli elänyt uusperheessä enemmän kuin 2 vuotta.

 
Tutkimuksen päätulos on se vain 20 % vastaajista on pystytty sopimaan sovussa lasten hoidosta toisen biologisen vanhemman kanssa korona-aika. THL:ltä ohjeistus uusperheistä on koettu osittain ympäripyöreäksi ja liian tulkinnanvaraiseksi, josta ei ole hyötyä, kun näkökannat ovat erilaiset.  THL saa uusperheiden ohjeistuksesta arvosanaksi 2,8 arvosteluasteikolla 1-5.Osaa vastaajista ohjeistus ei ollut tavoittanut lainkaan.

 

Uusperheen ja entisten puolisojen välit ovat huonontuneet 20 % ja seitsemällä prosentilla ne ovat muuttuneet erittäin riitaisiksi. Välejä perheiden välillä kiristää erityisesti erilaiset näkemykset ohjeistuksista. Uusperheasiantuntija ja terapeutti Taru Meritie kertoo, että tulokset ovat odotetunlaiset: ”Niissä perheissä, joissa suhde eksään on ollut riitaista tai pinnan alla on ollut sanoittamattomia riitoja, korona-kriisi nostaa ne esiin. Sattumiset, luottamattomuus ja arvostuksen puute nousevat näkyvimmin pintaan. Perheet pohtivat myös, mikä on aidosti lapsen etu, ja kun kyse on terveysuhkasta, kuinka suojellaan kaikkia mahdollisimman hyvin. Ristiriitaa ovat aiheuttaneet erityisesti erilaiset tulkinnat viranomaisohjeistuksista. Ihmiset kyselevät, miten toimia: Aikuisilla on halu toimia oikein, kun vain tiedetään, mikä on oikein.

 

Jo olemassa olevat haasteet ovat myös osissa perheissä kiristyneet, mutta toisissa taasen mm harrastusten poisjäänti on auttanut yhdessä tekemisen kulttuuria ja uusperheen keskinäisen dynamiikan positiivista löytymistä. Perhe-elämä uusperheen sisällä on parantunut 19 % perheistä ja parisuhteen laatu 20 %. Taru Meritie kertoo, että usein näissä tilanteissa sekä sisäiset ristiriidat että
ulkoiset haasteet voivat johtaa perheen yhteneväisyyden löytymiseen, mutta usein siihen tarvitaan ulkopuolista tukea. Ristiriidat kuuluvat parisuhteeseen ja perhe-elämään mutta niiden välttäminen
tai käsittelemättä jättäminen voi lopulta johtaa parisuhteen ja sitä kautta uusperheen suurin vaikeuksiin. Vastaanotolla on kuitenkin nähtävissä, että haasteet voivat lopulta kääntyä perheen ja parisuhteen voimavaroiksi, kun niiden ydinviesti selviää ja yhteinen tahtotila löytyy.

 

27 % vastaajista lapset ovat olleet enemmän korona-aikana uusperheessä, kun taasen 14 % lasten luonapitoaika on vähentynyt. Vastaajista 24% osallistuu myös puolison lasten koulunkäynnistä avustamiseen ja uusperheen sisällä korona-ajan negatiivinen vaikutus on ollut pienempi. Meritien mukaan aito auttamishalukkuus uusperheessä toisen puolison lapsiin onkin ominaista perheen bonusvanhemman osalta vaikkakin tilanne voi olla haastava. Mutta se ei luonnollisesti tarkoita, etteikö tilanne myös kuormittaisi, tai saisi kuormittaa. 

15 % vastaajista suhde lapsiin on huonontunut, 11 % parantunut, mutta suurimmalla osalla vastaajista (62%) suhde on pysynyt samana. Uudenmaan eristys ei Meritien mukaan ole vaikuttanut merkittävästi lasten tapaamisiin. ”Siitä ohjeistus oli perheiden kannalta hyvin selkeä: tapaamissopimus menee eristyksen edelle”.

 

Muutamia kommentteja:

”Mielestäni olisi ollut virallisissa ohjeissa hyvä tarkentaa, että myös bonusvanhemmilla ja näiden lapsilla on oikeus olla turvassa virukselta. Joka paikassa on korostettu lapsen oikeutta tavata vanhempaansa, mikä toki on hyvä, mutta taas unohdetaan bonusvanhemman ja mahdollisten yhteisten lasten oikeudet – olisi hyvä, jos olisi tuotu selkeästi ilmi, että KAIKKI osapuolet tulee ottaa huomioon, kun mietitään, millaisessa tilanteessa lapset vaihtavat kotia tai milloin olisi parempi välttää kontaktia.”

”Ohjeet ovat olleet ympäripyöreitä, ehkä olisi kaivannut selkeämpää linjausta mitä suositellaan.”

”Tilanne riistäytyi käsistä ja olimme eron partaalla. Korona oli vain lopullinen niitti. Minut sivuutettiin jälleen ja kaikkien muiden mielipide oli oikeampi. Nyt työstämme asioita pariterapiassa. ”

”Perheemme on uuden tilanteen edessä muotoutunut ”meidän” perheeksi kun on oltu yhdessä ja ehditty muodostaa rutiineja kuten yhteinen ruokailu, minkä ääressä keskustellaan, sovitaan ja esitetään omia toiveita ja KUUNNELLAAN. Ilman jatkuvaa juoksemista paikasta ja harrastuksista toiseen, ilman ulkopuolisten sekaantumista vaatimuksineen on rauhoittanut kaikkien mieltä ja antanut tilaa jokaiselle olla oma itsensä niin kuin tässä perheessä tykätään elää.”

”Viranomaisten ohjeet tuli, mutta myöhään suhteessa uusperheiden yleisyyteen ja ihmisjoukon kokoon ketä asia koskee, varsinkin kun nämä joukot ovat ikävän usein riitaisia ja näkökannat täysin eriä eri perheissä. Lisäksi absurdia lähteä pelkästään tapaamisoikeus edellä suosittelemaan, että kannattaa neuvotella yhteistyössä – riitaisissa perheissä ei onnistu neuvotellen edes perus asiat, saati turvallisuuteen liittyvät. Lapsen etu edellä ei voi poikkeusaikana olla vanhempien tapaaminen entisenlailla, vaan tartunta riskin estäminen.”

 

LISÄTIETOJA JA HAASTATTTELUPYYNNÖT
Taru Meritie
Uusperheasiantuntija, terapeutti
045 – 661 6775
taru.meritie[at]entente.fi

 

ARVONTA

Arvonta on suoritettu. Onnetar suosi tällä kertaa Tiina Lestelää Uudeltamaalta. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Kiitos kaikille osallistujiella ja onnea voittajalle.  

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: